Suomalainen yksityinen media on varsin tyytyväinen EU:n komission torstaiseen linjaukseen julkisesta yleisradiotoiminnasta.
Sanomalehtien liiton puheenjohtaja Mikael Pentikäinen luonnehti tiedonantoa punnituksi tekstiksi. Hänen mielestään komissio ymmärtää, että pahimmillaan yleisradioyhtiöt vääristävät kilpailua ja heikentävät valtiosta riippumattoman median toimintaa. Siksi linjaukseen pitää suhtautua hyvin vakavasti ja se pitää ottaa huomioon yleisradiolain uudistuksessa, Sanoma Newsin toimitusjohtaja Pentikäinen sanoi.
Pentikäinen kertoi havainneensa, että viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) yrittää oikeasti luoda lain uudistuksessa esityksen, joka olisi tasapainoisempi kuin kansanedustaja Mikä Lintilän (kesk.) työryhmän alkuperäinen ehdotus.
– Annan sille kyllä ison arvon, Pentikäinen sanoi STT:lle.
Pentikäinen pitää tärkeänä julkisen palvelun valvonnan avoimuutta ja riippumattomuutta. Hänen tietojensa mukaan Lindén näyttäisi olevan valmis harkitsemaan riippumatonta valvojaa. Hallintoneuvosto on Pentikäisen mukaan ilman muuta väärä valvontaelin, koska se on täysin riippuvainen Ylen toimivan johdon valmistelusta.
Yle: Odotettu ratkaisu
Myös Suomen Tietotoimiston päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson on tyytyväinen komission linjaukseen. Nyt olisi hänen mielestään tärkeää, että asiat pantaisiin kuntoon Suomessa ja että komission linjausta noudatettaisiin.
Ylen uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen luonnehti komission tiedonantoa odotetuksi. Hänen mielestään on hyvä, että luodaan yksiselitteisesti elin, joka arvioi, mikä on sallittua ja mikä ei. Yleisradion hallintoneuvosto on Jääskeläisen mukaan sopiva elin tekemään käyttöön otettavaa ”julkisen arvon testiä”. Eduskunnan nimittämänä se on harvinaisen riippumaton eikä ole siten yhtiön johdosta riippuvainen, päätoimittaja huomautti.
Jääskeläinen muistutti, että maan omassa päätösvallassa on, mitä ovat ne uudet audiovisuaaliset palvelut, joihin testi kohdistuu ja miten testi järjestetään.
Ei vastaus STT:n tutkimuspyyntöön
Komissio haluaa varmistaa, etteivät yleisradioyhtiöiden verkkopalvelut vääristä kilpailua yksityisesti rahoitettujen tiedotusvälineiden kustannuksella. Olennainen muutos nykyiseen on valvontaelimen perustaminen jäsenmaihin.
EU:n kilpailukomissaarin Neelie Kroesin tiedottajan mukaan esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa on vakiintunut konsultaatiojärjestelmä, joka yleisradioyhtiöiden uusien mediatuotteiden täytyy käydä läpi ennen kuin ne voidaan tuoda markkinoille.
– Tällä tavoin voidaan varmistaa toisaalta, etteivät yleisradioyhtiöt käytä väärin asemaansa julkisesti rahoitettuina yhtiöinä, ja toisaalta, että yhtiöt voivat toteuttaa niille kussakin maassa kansallisesti määrättyä tehtävää, tiedottaja Jonathan Todd sanoi STT:lle.
Suomen Tietotoimisto pyysi maaliskuussa EU:n komissiota tutkimaan, rikkooko Yleisradio valtiontukia koskevia säädöksiä tarjoamalla uutisiaan ilmaiseksi näyttötauluihin yritysten mainosten yhteyteen. Toddin mukaan komission tiedonanto ei ole vastaus STT:n tutkimuspyyntöön. Tiedonanto on reaktio eurooppalaiseen keskusteluun, jota on käyty yleisradioyhtiöiden roolista internetin ja matkapuhelinten läpimurron jälkeen.
Komission mukaan yleisradioyhtiöiden julkisen tuen tarkka valvonta on tärkeää, sillä niitä tuetaan EU:ssa vuosittain yli 22 miljardilla eurolla.