Jul­ki­sen sek­to­rin elä­ke­iät nou­se­vat kuten yk­si­tyi­sil­lä aloilla

Julkisten alojen eläkeneuvottelut on saatu päätökseen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö.

Esimerkiksi kirkon henkilöstön eläkeikä alkaa nousta asteittain.
Esimerkiksi kirkon henkilöstön eläkeikä alkaa nousta asteittain.
Kuva: Maiju Torvinen

Julkisten alojen eläkeneuvottelut on saatu päätökseen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö. Eläkeiät nousevat julkisella sektorilla samalla tavalla kuin yksityisillä aloilla.

Kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeikä alkaa nousta asteittain nykyisestä 63 vuodesta 1955 syntyneiltä ja siitä eteenpäin.

Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee 65 vuoteen. Siitä eteenpäin eläkeiän alaraja sidotaan eliniänodotteeseen.

Yksityisillä aloilla vastaavasta eläkeiän nostosta on sovittu jo aiemmin.

Kuntatyönantajien mukaan eläkeuudistus pidentää työuria. Se parantaa kuntatalouden kestävyyttä, sillä se hillitsee eläkemenojen ja -maksujen kustannuspainetta.

- Työnantajan eläkevakuutusmaksut ovat keskeinen henkilöstökustannuserä, joilla on suuri taloudellinen merkitys työvoimavaltaisella kunta-alalla, Kuntatyönantajat kertoo tiedotteessaan.

Valtion ja kuntien palveluksessa on yli puoli miljoonaa suomalaista. Ennen vuotta 1989 julkisilla aloilla oli käytössä erilaisia yleistä eläkeikää alempia ammattikohtaisia eläkkeitä. Eläkeuudistus nostaa myös näissä tapauksissa eläkeikiä 1955 syntyneiltä ja sitä nuoremmilta.

Kuntatyöantajat arvioi, että myös tämä on tarpeellista, koska eläkeikä nousee kaikilla muillakin ryhmillä. Erot muihin ryhmiin eivät näin kasvaisi kohtuuttomiksi.

Kiistana ammatilliset eläkkeet

Sen sijaan julkisten alojen palkansaajajärjestöt vastustavat ammattikohtaisten eläkeikien nostoa. Ammatillisia eläkeikiä on erityisesti hoito-, opetus-, pelastus- ja turvallisuusaloilla.

- Ammatillisen eläkeiän nosto vaikuttaisi kuitenkin niihin aloihin ja ammattiryhmiin, joissa on jo tällä hetkellä vaikeuksia jatkaa työuran loppuun saakka, järjestöt kertovat tiedotteessaan.

Palkansaajajärjestöt vastustavat myös muutoksia sotilaseläkkeisiin, koska ne murtavat puolustuksen perusteet.

- Myöskään puolustusministeriö, Pääesikunta ja Rajavartiolaitos eivät hyväksy esitettyjä muutoksia, järjestöt huomauttavat.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet OAJ:n, Tehyn, SuPerin, JHL:n, Jytyn ja Pardian puheenjohtajat.

Ilmoita asiavirheestä