Globalisaation pois siirtämiä työpaikkojakin pahemman ongelman Suomessa muodostaa suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuva työvoimapula. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Antti Herlin on niin huolissaan yritysten jo kohtaaman työvoimapulan pahenemisesta, että sanoo olevansa valmis tutkimaan dramaattisiakin lääkkeitä sen lievittämiseksi.
Antti Herlinin mielestä Suomessa on oltava valmiutta tarkastella ennakkoluulottomasti jopa julkisen talouden ja tuotantotoiminnan välisiä suhteita. "Meidän pitää selvittää se, millaiset julkisen puolen työvoimareservit ovat ja kuinka paljon se voisi luovuttaa väkeä tekemään Suomessa tuotannollista työtä?"
Julkispuolelle mahdollisesti säilötyn työvoiman lisäksi elinkeinoelämän edusmiehenä Antti Herlin on valmis hakemaan ulkomailta apua työvoimapulaan. Maahanmuuton edistäminen on hänen mukaansa selkeästi yksi käyttökelpoinen tapa taata työvoiman riittävyyttä Suomessa. "Paljon kyllä puhutaan, mutta kovin vähän asiassa sitten mitään tapahtuu", hän ihmettelee.
Herlin on valmis ravistelemaan myös työvoimahallintoa. Työvoimaviranomaisten on hänen mielestään pakko ruveta etsimään ja kehittämään uusia toimintatapoja, koska maassa on runsaasti sekä avoimia työpaikkoja että työtä vaille olevia ihmisiä, "kohtaantumisongelma on täysin kiistaton".
Globalisaatio tuo
mahdollisuuksia
Teknologiateollisuuspäivässä tiistaina Oulussa vieraillut Antti Herlin suosittaa vieroksumisen sijasta noukkimaan globalisaatiosta sen Suomelle tarjoamia mahdollisuuksia.
Uusi reititys on hänen mukaansa kyllä Suomessa väistämätön. Neuvostoliiton viennin varaan aikanaan rakennettu vahva tuotanto on joutunut sopeutujan osaan. Myös suurille kuluttajamarkkinoille menevien tuotteiden valmistaminen käy päivä päivältä syrjäisessä maassa vaikeammaksi. "Meillä ei ole oikeastaan mitään kilpailuetua niiden valmistamiseen", hän arvioi.
Herlin myöntää suomalaisen elektroniikan alihankintayritysten viime aikoina julkistamat päätökset dramaattisiksi, mutta sanoo luottavansa siihen, etteivät kaikki alan työpaikat maasta kaikkoa. Mutta jokaisen työpaikan säilymiseksi on hänen mukaansa ponnisteltava tosissaan.
Hän muistuttaa suomalaisten viimeistään EU-kansanäänestyksessä päättäneen olla mukana globalissa taloudessa. Päätös on saattanut yritykset aivan uuteen tilanteeseen.
Avoimessa kilpailussa ei pärjää kikkailemalla, vaan siinä menestyvät vain tehokkaimmat yritykset.
Veroporkkana
on tehokas
Globalisaation vastalääkkeisiin Antti Herlin lukee Suomen kansantalouden suurimman pulman, työteon kovan verotuksen tuntuvan keventämisen. Suomessa tehtävän työnteon edistämiseksi hän suosittaa todella vahvoja veroporkkanoita: korkeimman marginaaliverotusta alentamista verotuksen kannustavuuden lisäämiseksi sekä keski- ja pientuloisten verokohtelun keventämistä työnteon edistämiseksi.
Herlinin veroteeseihin kuuluu myös ehdotus verovapauden säätämisestä sukupolvenvaihdoksissa siirtyvälle yritysvarallisuudelle perintö- ja lahjaverotuksessa.
Veroporkkanan tehokkuudesta hänen mukaansa kotitalousvähennys tarjoaa erinomaisen esimerkin. Veroporkkana on synnyttänyt Suomeen 20 000 pientä palveluyritystä.