PUDASJÄRVI Määräaikaisista työsuhteista on Suomessa tullut vakava ongelma, kun Ruotsissa tämä ongelmaa ei ole lainkaan.
"Perusvika on siinä, että työlainsäädäntö kieltää määräaikaisten työsuhteiden käytön, mutta kun sillä ei ole sanktioita", sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen. "Sitä kierretään jatkuvasti paljon, julkinen sektori on malliesimerkki kiertämisestä."
"Sanotaan vaan, että hyi, hyi, näin ei saa tehdä."
Toinen tekijä on kanneoikeuden puuttuminen ammattiosastoilta ja -liitoilta. Yksittäinen ihminen lähtee harvoin taistelemaan oikeuksiensa puolesta, Korhonen arvelee. Hän tähdentää, että määräaikaisia työsuhteita toki tarvitaan ja on sellaisia töitä, jotka ovat luonteeltaankin määräaikaisia.
"Pitäisi saada kanneoikeus ja määräaikaiset työsuhteet sanktioiden piiriin."
Äitiyslomat, sairaslomat ja esimerkiksi vanhempain lomat antavat lainkin mukaan mahdollisuuden määräaikaisuuksiin. Mutta esimerkiksi terveydenhoitopuolella tai vanhustenhoidossa kunnat eivät halua palkata pysyviin työsuhteisiin. Valtion asettama selvitysmies totesi yksikantaan, että tilanteen parantamiseksi ei tarvita muuta kuin lain noudattamista.
Julkisella sektorilla määräaikaisten työsuhteiden osuus on 23-24 prosenttia, kun se on yksityisellä sektorilla vain kymmenen prosentin luokkaa.
"Hurjimmat esimerkit löytyvät kuntien puolella. Jotkut ovat olleet jopa kymmenen vuotta määräaikaisissa työsuhteissa", Korhonen kertoo. "Valtio pani pari vuotta sitten paimenkirjeen. Parhaiten siihen reagoi Kuopion yliopisto, joka palkkasi lähes 600 määräaikaista pysyviin työsuhteisiin."