Oulu Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan kansalaisten mielikuva Oulun seudun julkisen sektorin työnantajista on myönteinen. Palkkataso on ainoa selvästi julkisyhteisöjen imagoa rumentava seikka. Erityisesti Oulun yliopistoa arvostetaan työnantajana.
Julkisyhteisöille annetaan kouluarvosanaksi kahdeksan miinus.
"Se on hyvä tulos", toteaa tutkimuksen laatija Timo Myllymäki Taloustutkimus Oy:stä. Erityisen myönteinen mielikuva oululaisilla on julkisen alan töitten mielenkiintoisuudesta sekä tulevaisuuden näkymistä julkisen sektorin leivissä. Ansioita pidetään yritysmaailman palkkoihin verrattuna pieninä.
Tutkimuksessa selvitettiin Oulun alueen 11 suurimman julkisyhteisön tunnettuutta, kiinnostavuutta työpaikkana sekä julkisuuskuvaa työnantajana kahdeksalla eri asialla mitaten. Tutkimukseen haastateltiin 702 15-74-vuotiasta Oulun seudun asukasta.
Yliopistoa kiitetään
viihtyisäksi
Oulun yliopisto sai myönteisimmät arviot neljässä kategoriassa ja sijoittui kaikkien kysymyksien osalta kolmen parhaimman joukkoon. Yliopistoa pidettiin tutkimuksessa mukana olleista julkisyhteisöistä työtehtäviltään mielenkiintoisimpana, työilmapiiriltään viihtyisimpänä ja nykyaikaisimpana. Palkkataso oli yliopiston heikoimpia puolia.
"Tässä näkee, että muutakin kuin palkkaa arvostetaan", toteaa Oulun Yliopiston rehtori Lauri Lajunen.
Lajusen mukaan kansalaisten hyvät arviot viihtyvyydestä työssä eivät poikkea suuresti yliopiston työntekijöiden keskuudessa tehdyistä selvityksistä. Viimeksi suoritetuissa yksikkökohtaisissa arvioinneissa työntekijöitten arvosana työviihtyvyydelle oli 7,8.
Työssä viihdytään, kunhan työtä riittää. 63 prosenttia yliopiston henkilökunnasta on määräaikaisessa työsuhteessa.
"Pätkätyöläinen minäkin olen, kuinkas muuten", sanoo germaanisen filologian assistentti Nina Salmela Oulun yliopiston saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitokselta.
Salmelan mukaan yliopisto on työyhteisönä viihtyisä. Työ on itsenäistä, mutta myös yhteisiin projekteihin on mahdollisuus.
Pätkätyön vähentämistä selvitetään
Salmelan mukaan suuri määräaikaisten työsuhteitten määrä on yliopistoyhteisön huono puoli. "Aina ei tiedä, voiko olla lopettamassa sitä projektia, jonka on aloittanut, tai hyödyntämässä niitä apurahoja, jotka tiettyä hanketta varten on anottu."
Rehtori Lajunen myöntää, että jatkuva työsuhteen epävarmuus muun muassa alemmissa opetusviroissa on ongelma. Opetustyötä on paljon ja siksi samanaikainen tutkijana meritoituminen on vaikeaa. Kun ei ole tarpeeksi näyttöä, on työsuhteen uusiminen hankalaa.
Lajunen vakuuttaa, että pysyväisluontoisia tehtäviä hoitavien työntekijöitten työsuhteet pyritään vakinaistamaan. "Parhaillaan on menossa kierros, jonka aikana henkilöstöpäällikkö käy läpi yksiköitä ja pyrkii selvittämään kuinka pätkätyöläisyyttä voidaan vähentää."
Henkilöstöhallinto on Lajusen mukaan yliopistolle suuri haaste ja uusi asia. 1990-luvun alussa julkisyhteisöjen siirtyessä tulosohjaukseen henkilöstöhallinnon tehtävät nousivat yliopistolla uudelle tasolle. Ennen henkilöstöpolitiikasta päätettiin suurimmaksi osaksi valtioneuvostossa tai eduskunnassa.
Lajunen korostaa vielä, että yliopiston päätehtävä on tiedon tuottamisen. Sen toteuttamiseksi työntekijöitten toimintaedellytysten takaaminen on tärkeää.