Viivytysmielessä tehtyihin uusiin turvapaikkahakemuksiin yritetään puuttua kesäkuun alussa voimaan astuneella ulkomaalaislain muutoksella.
Turvapaikanhakijan pitää nyt pystyä esittämään itsestään riippumaton perusteltu syy sille, miksi hän ei esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aiemmin.
Uudistus on merkittävä, sillä uusintahakemuksia on noin puolet kaikista Suomessa jätetyistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista.
Oululainen asianajaja, julkinen oikeusavustaja Ulla Riekki pitää muutosta osittain hyvänä.
– Aidosti turvapaikan tarvitsevien hakijoiden joukossa on myös parempaa elämää Suomessa etsiviä. Heidät saadaan nyt maasta pois aiempaa nopeammin.
"Tapahtui menettelyvirheitä"
Ulla Riekki on työskennellyt kolme vuotta pakolaisjuristina.
Hän toimi aiemmin Pakolaisneuvonta ry:ssä ja nykyisin hän työskentelee Oulun oikeusaputoimistossa antaen oikeusapua ja neuvontaa turvapaikkaa hakeville ulkomaalaisille.
Suorasanainen oikeusavustaja kertoo asiakkailleen esimerkiksi sen, ettei Suomi tutki heidän hakemustaan niin sanotun Dublin-säännön nojalla, jos he ovat jo hakeneet turvapaikkaa toisesta EU-maasta.
– Neuvon heitä esittämään asiansa kyseiseen maahan, sillä Suomen osalta pääsääntöisesti mitään ei ole tehtävissä.
Riekki on työssään havainnut, että osa turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksista on kuitenkin hyvinkin perusteltuja.
Hänen mukaansa osaamisen taso muun muassa Migrissä ei ollut riittävän vahvaa vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijavyöryn aikaan kun turvapaikkahakemusmäärät yhtäkkiä moninkertaistuivat.
– Tapahtui paljon menettelyvirheitä. Uusintakierros voi johtua tästä tai esimerkiksi uusista, hakijan kotimaahan liittyvistä seikoista.
Turvapaikanhakija saapuu Riekin puheille yleensä sen jälkeen, kun hän on jättänyt turvapaikkahakemuksen ja odottaa siihen ratkaisua Heikinharjun vastaanottokeskuksessa.
Suurin osa heistä on miehiä.
Hakija kertoo Riekille, miksi hänelle pitäisi myöntää turvapaikka Suomesta.
Tämä kohtaa työssään viikoittain esimerkiksi sotia paenneita kidutetuksi joutuneita, ihmiskaupan uhreja ja raiskattuja naisia. Asiakkaiden joukossa on myös lapsia.
– Osa on henkisen romahduksen partaalla ja täytyy ohjata lääkärin puheille.
Riekki kuuntelee hakijan tarinan ja neuvoo, mihin hänen kannattaa keskittyä turvapaikkahakemukseen liittyvässä Migrin puhuttelussa.
Hän opastaa myös hankkimaan vainosta todisteita, kuten lääkärintodistuksen kidutusvammoista.
"Mitään ei haluta uskoa"
Riekki voi myös osallistua itse puhutteluun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan kanssa varmistaakseen sen, että kaikki turvapaikkapäätökseen vaikuttavat oleelliset seikat tulevat huomioitua tai jos hakija on alaikäinen. Jos päätös on kielteinen, hän neuvoo, miten siitä valitetaan.
Oikeusavustajan mielestä myönteisen turvapaikan saamisen näyttökynnys on tiukentuneen turvapaikkapolitiikan seurauksena nykyisin kohtuuttoman korkea.
– Mitään ei haluta välillä uskoa eivätkä hakemukset mene läpi henkilöistä, joille mielestäni kuuluisi turvapaikka.
Työ turvapaikanhakijoiden parissa on erittäin mielenkiintoista, Riekki kiittelee. Se edellyttää muun muassa maailmanpolitiikan seuraamista, juridista osaamista ja ihmisoikeuksien vaalimista. Samalla ennakkoluulot karisevat ja maailmankuva avartuu.
– Maailmassa paetaan vainoa koko ajan. Suomi ei voi auttaa kaikkia, mutta minä autan yksi kerrallaan hädänalaisia, jotka tulevat luokseni. Se on hyvin palkitsevaa.
Turkkilaisia opettajia ja venäläisiä jehovantodistajia
Oulun oikeusaputoimiston avustuksella turvapaikkaa hakeneiden joukossa on yhä enemmän venäläisiä ja turkkilaisia, Ulla Riekki kertoo.
Hänen mukaansa turvapaikkapäätöstä odottaa esimerkiksi turkkilaisia opettajia, jotka ovat aiemmin työskennelleet Turkissa oppositiojohtaja Fetullah Gülenin perustamissa kouluissa. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin noustua valtaan Gülenin kouluissa työskennelleitä opettajia on ryhdytty vainoamaan.
– Erdoganin poliittisen vastustajan koulujen opettajia on pidetty terroristeinä, Riekki kuvailee.
Hänen mukaansa Turkista on tullut Ouluun turvapaikkaa hakemaan myös muun muassa korkeasti koulutettuja lääkäreitä, jotka ovat kritisoineet Erdoganin toimia.
Pakolaisneuvonnassa aiemmin työskennelleen oikeusavustajan mielestä tällaiset turvapaikanhakijat olisivat erinomaista työvoimaa Suomeen.
– Heidät pitäisi nähdä voimavarana ja työllistää mahdollisimman nopeasti. On kallista valtiolle istuttaa heitä jopa yli kaksi vuotta vastaanottokeskuksessa odottamassa lopullista turvapaikkaratkaisua.
Venäjältä puolestaan on saapunut seudulle jehovantodistajia hakemaan turvapaikkaa.
– Heitä vainotaan Venäjällä uskonsa perusteella. Valtion nykyjohto ja ylin tuomioistuin on katsonut, että kyseinen uskonto on verrattavissa ekstremismiin eli terrorismiin, Riekki selittää.
Hänen mukaansa Venäjältä on saapunut myös venäläisiä poliitikkoja, jotka ovat kritisoineet nykyhallintoa ja Krimin sotaa. Riekki sanoo heidän saaneen vankeustuomioita tekaistuilla syytteillä.
Oikeusavustaja sanoo, että paljon turvapaikanhakijoita tulee edelleen Somaliasta, Afganistanista, Irakista ja Syyriasta.
Kommentointi juttuun on päättynyt.
Ulkomaalaislakiin muutoksia kesäkuun alussa
Ulkomaalaislain muutoksen johdosta viranomaiset voivat halutessaan ottaa haltuunsa turvapaikanhakijan matkustusasiakirjan kuten esimerkiksi passin. Sitä voidaan pitää hallussa siihen asti, että hän saa oleskeluluvan tai poistuu maasta.
Kaikille ulkomaalaisille ammatinvaihtajille ei tehdä enää saatavuushankintaa eli TE-toimisto ei enää arvioi, olisiko työpaikkaan saatavissa Suomesta työntekijää.
Jos turvapaikanhakija on saapunut Suomeen 18-vuotiaana, häntä pidetään perheenyhdistämishakemuksessa alaikäisenä, vaikka hän olisi tullut täysi-ikäiseksi hakuprosessin aikana.
Perheenyhdistämistä täytyy hakea kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun turvapaikanhakija on saanut kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen.
Muutokset astuivat voimaan 1.6.2019.
Oikeusapu maksetaan valtion varoista
Turvapaikkaa hakeva on oikeutettu Suomessa yksilölliseen neuvontaan ja oikeusapuun. Jos hakijalla ei ole tuloja eikä varallisuutta, maksetaan oikeusapu valtion varoista.
Suomesta voi saada turvapaikan, jos hakijalla on perusteltu syy pelätä joutuvansa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, poliittisen mielipiteen tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen vuoksi. Lisäksi edellytetään, että hakija ei voi vainon vuoksi turvautua kotimaassaan viranomaisten suojeluun.
Maahanmuuttovirasto arvioi, onko turvapaikkaan perusteita.
Turvapaikan kriteerit on määritelty tarkkaan laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan.
Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Tässä vaiheessa turvapaikanhakija saa itse valita avustajansa.
Avustajan palkkiot ja valituksen kulut korvataan valtion varoista, jos hakijalla ei ole tuloja ja varallisuutta.