Julkisen juopottelun kieltävä järjestyslaki luotiin, jotta nuoret saataisiin tiukempaan ruotuun. Näin väittävät neljä tutkijaa, joiden kirjoittama teos Valvontaa ja vastuuta julkistettiin torstaina Helsingissä.
Tutkijat kartoittivat lehdistön, poliisin ja eduskunnan näkemyksiä siitä, mitkä ovat julkisten paikkojen suurimpia häiriötekijöitä. Kaikki tahot olivat sitä mieltä, että erityisesti teini-ikäisten nuorten juomiskäyttäytymistä tulee kontrolloida.
Tätä taustaa vasten nikkaroitiin viime lokakuussa voimaan astuneen järjestyslain julkijuomispykälä, joka tutkijoiden mukaan suojelee vain keskiluokkien vapautta: nuorten käyttäytymistä kaduilla ja toreilla kontrolloidaan täyskiellolla, mutta niin sanottu piknikmomentti sallii keskiluokkaisen viininsiemailun puistoissa.
Tutkijoiden mukaan on tyypillistä, että vanhempi sukupolvi pitää nuorisoa huonotapaisempana ja väkivaltaisempana kuin se itse aikoinaan oli. Lehdistön asenne ilmenee kirjoituksista, joissa kerrotaan nuorten juovan vuosi vuodelta enemmän ja entistä humalahakuisemmin. Eduskunnan yleiskeskustelussa taas luodaan mielikuvaa siitä, että nykyiset häiriöt katukuvassa johtuvat nuorison ylenpalttisesta juhlinnasta enemmän kuin vaikkapa rappiopuliukoista.
"Nuoret ovat joutuneet aikuisten luomien ongelmien syntipukeiksi", tiivistää erikoistutkija Timo Korander Poliisiammattikorkeakoulusta. Korander huomauttaa nuorison olevan hyvä vihollinen, koska nuorilla ei ole äänioikeutta eikä juuri mahdollisuuksia reagoida heihin kohdistuvaan kontrolliin.
Laki vesittynee
Poliisin mielestä sillä ei ole enää auktoriteettia nuoriin, ja se perääkin vanhemmilta nykyistä vankempaa vastuunottoa lapsistaan.
"Ei poliisi halua kaitsea nuoria kaduilla", Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Seppo Soine-Rajanummi toteaa.
Thomas Karlsson Stakesista arveleekin, että uusi järjestyslaki vesittyy.
"Kenttäpoliisilla ei ole valvontaan riittävästi resursseja, eikä oikein motivaatiotakaan."
Suomalaisten asenteet julkijuopottelun kitkemiseksi ovat vaihdelleet suhteellisen tiuhaan. 1990-luvun alusta vuoteen 1998 saakka maassa vallitsi vankka valtio- ja kontrollikielteisyys. Tuolloin uskottiin, että vapautta lisäämällä juomatavat eurooppalaistuvat, ja vuonna 1995 julkijuominen tulikin sallituksi.
1990-luvun lopussa havaittiin, että kansalaisten käytöksessä ei näkynyt siistiytymisen merkkejä. Monet kunnat kielsivät julkijuopottelun järjestyssäännöillä. Pikkuhiljaa koko maahan alettiin kaavailla yhteistä uutta järjestyslakia, joka lopulta astui voimaan lokakuussa 2003.