Nicaragualaisella terveysasemalla Juigalpan kaupungissa teini-ikäiset tulevat äidit saavat tietoa raskaudesta ja synnytyksestä. Ilma on hiostava ja pölyävän kuuma köyhässä naapurustossa, jota kymmenisen vuotta sitten ei vielä ollut.
Vedentulo on taas tökkinyt kuten niin usein kuivan kauden aikana. Ihmiset joutuvat varastoimaan vettä, ja tästä aiheutuu ripulitauteja ja loisia.
Chontalesin maakunnassa sijaitsevassa Juigalpassa on noin 62 000 asukasta. Sisällissodan päätyttyä 16 vuotta sitten monet suuntasivat kaupunkiin etsimään toimeentuloa. Väkiluvun voimakas kasvu on aiheuttanut ongelmia, eivätkä palvelut ole pysyneet perässä.
Jätehuolto ei toimi kunnolla, sähköntuotannossa on ongelmia, kouluja ei ole alueella, kertoo lääkäri Jaime Vangenas kaupunginosan tilanteesta. 40 prosenttia kotitalouksista on yksinhuoltajaäitien pyörittämiä. Lapsia naisilla on keskimäärin viisi, ja ensimmäinen lapsi on tavallista saada 14-vuotiaana tai nuorempanakin. Naisiin kohdistuva perheväkivalta on yleistä.
Juana Vilanez Davila, 18, on saanut terveysasemalla tietoa muun muassa raskaudenaikaisesta ruokavaliosta. Raskaus on toinen; ensimmäisen lapsensa hän synnytti 14-vuotiaana. Mies kuitenkin lähti, ja nyt hän on saamassa lapsen uuden poikaystävän kanssa. Raskaus ei ollut suunniteltu.
Mies on sekatyöläinen. Talous on tiukalla, eikä ruokavalio-ohjeista ole aina kovin helppoa pitää kiinni.
-- Rahaa ei ole tarpeeksi. Joskus on lainattava että pystyisi ylipäätään syömään, Vilanez kertoo. Kaikesta huolimatta hän sanoo olevansa innoissaan tulevasta lapsesta ja miettivänsä, onko se tyttö vai poika.
Valtavia määriä lapsia
Suomi rahoittaa Chontalesin ja Carazonin maakunnissa hanketta, joka tähtää lisääntymisterveyden palvelujen parantamiseen ja naisten voimaannuttamiseen. Toteuttajana on Nicaraguan terveysministeriö. Hankkeessa on muun muassa järjestetty lisääntymisterveyden ja perheväkivallan tiimoilta koulutusta vapaaehtoisille tukihenkilöille, kansankätilöille ja poliiseille.
Salvadora Castillo, 73, ja Petrona del Socorro, 46, kiertävät kätilöinä kodeissa antamassa neuvontaa ja auttamassa synnytyksissä. Kokemusta riittää. Del Socorro sanoo auttaneensa maailmaan 200--300 lasta, Castillo ei muista kuinka monta.
-- Valtavia, valtavia määriä, hän innostuu kertoessaan 40 vuotta kestäneestä rupeamasta. Kätilöt ovat saaneet tarvikepakkaukset, mutta tarvikkeista suurin osa tuntuu loppuneen ja enää sakset ovat jäljellä.
He kertovat sekä itsensä että asiakkaidensa olevan köyhiä. Aina joskus ihmiset kuitenkin antavat jotakin kiitokseksi avusta.
Castillo sanoo kasvattaneensa itse kymmenen lasta. Kaksi heistä hän otti omakseen, kun heidän äitinsä hylkäsivät heidät synnytyksen jälkeen.
Lääkärien lakosta kuolemia
Terveysasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Marlene Andino Diaz on osallistunut Nicaraguassa viime kuukausina meneillään olevaan terveysalan lakkoon. Lakossa ovat olleet julkisen alan lääkärit, ja aika ajoin muut työntekijät ovat tukeneet heitä. Alalla vaaditaan parempia palkkoja.
Sairaanhoitajan palkka on noin 100 euroa, terveyskeskuksen lääkärin noin 200. Esimerkiksi naapurimaassa Hondurasissa palkat ovat huomattavasti korkeammat, kertoo terveyssektorin suomalainen neuvonantaja Riitta Työläjärvi.
Työläjärven mukaan Nicaraguan suurimmat terveysongelmat, hengitystie- ja suolistoinfektiot, liittyvät köyhyyteen. Pikkulapsen vesi pitäisi keittää, mutta kaasu on kallista, samoin pullovesi. Sadekaudella ihmiset rämpivät liejussa.
-- Pitäisi olla parempi tiestö, että pääsisi lääkäriin. Parempia taloja, joissa olisi vesijohto ja viemäri, Työläjärvi sanoo. Hänen mukaansa myös äitien ja vastasyntyneiden kuolleisuus on edelleen melko korkea. Puolisen vuotta kestänyt lääkäreiden lakko on Työläjärven mukaan jo nostanut äitiys- ja ripulikuolleisuutta. Muutenkin se voi vaikuttaa ihmisten asenteisiin.
-- Jos raskaana oleva perheen äiti jättää muut lapsensa ja lähtee muulilla vaeltamaan 15 kilometrin päähän, ja perille päästyään huomaa terveyskeskuksen olevan kiinni, lähteekö hän enää toista kertaa? Merkittävänä taustatekijänä lakon venymisessä on Työläjärven mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimus, että julkisen sektorin palkat eivät Nicaraguassa saa nousta yli 9 prosentin budjetista.