Rajatsi ry:n 20-vuotisjuhlakonsertti Raahesalissa pe kello 19: How Many Sisters ja Kirmo Lintinen Trio. Superjamit Kauppaklubilla pe kello 22: Sakari Kukko ja Joonas Haavisto Trio.
Rajatsin 20-vuotisjuhlanäyttely Kauppaporvarin 2. kerros ti-pe 11-18, la 12-16.
Aktiivista jazzmusiikin harrastuksen vaalimista varten 1984 perustettu Rajatsi ry. juhlii perjantaina 20 vuoden taivaltaan Raahessa.
Jo 16 kesänä tasokkaat Rantajatsit järjestäneen yhdistyksen puheenjohtajan Pertti Kinnusen verenkiertoa pitää ylikierroksilla kuitenkin aivan muu seikka kuin Rajatsin juhlavuosi.
Kinnunen sanoo suoraan, että Raahen kaupungin rahapula koskettaa myös Rantajatseja.
Vuodesta 1996 lähtien Rajatsille ohjattu kaupungin rahallinen tuki jazzfestivaalien järjestämiseen on uhattuna siinä missä kaikki muutkin toimintarahat Raahessa.
"Kaupungin rahapula asettaa meidät haasteellisen tilanteen eteen. Kaupungin tuki on Rantajatsien budjetin kannalta ratkaiseva, mutta päätös siitä saadaan vasta tammikuussa. Kaikki muut tuet meillä ovat jo selvillä, niin kuin tässä vaiheessa pitääkin", toteaa Kinnunen ja ihmettelee miten Raahen kulttuuritoimen minimaalisesta budjetista voitaisiin vielä säästää.
"Viime vuonna oli jo tragikoominen tilanne, kun jouduttiin puhumaan Pekanpäivien lakkauttamisesta."
Onnistunut ohjelmaprofiili
Rajatsi ry. tunnetaan parhaiten juuri Rantajatseista, mutta yhdistyksen toiminta on ollut ja on edelleen paljon muutakin.
Pertti Kinnusen mukaan alun alkaen Rajatsin toiminta koostui lähinnä konserttien ja kurssien järjestämisestä sekä bänditoiminnasta. Rantajatsit syntyivät vasta viisi vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen, ja silloinkin Raahen kaupungin kulttuuritoimen aloitteesta.
"Rantajatsit lähti sosiaalisesta tilauksesta ja yleisö tarttui siihen heti mukaan. Näiden 16 vuoden aikana ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä asettaisi Rantajatsien tarpeellisuuden kyseenalaiseksi. Kaiken lisäksi Raahessa festarit tehdään Suomen pienimmällä budjetilla."
Tänä vuonna Rantajatsit syntyivät 60 000 eurolla. Siitä huolimatta tapahtuma oli musiikillisesti jälleen kerran yksi Suomen korkeatasoisimmista, sanoo Suomen Jazzliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja, nykyään omaa ohjelmatoimistoa pyörittävä Timo Vähäsilta. Hänen mielestään Rantajatsien taattu korkea musiikillinen taso johtuu ennen kaikkea järjestäjien hyvästä mausta esiintyjävalinnoissa sekä siitä, että Raahessa osataan olla vuosi toisensa jälkeen hajulla siitä, missä kulloinkin mennään.
"Aina hyvä makukaan ei riitä, vaan tarvitaan myös yhteyksiä, joita raahelaisilla tuntuu olevan. Rantajatsit on ollut toistakymmentä vuotta musiikillisesti erittäin tasokas festivaali, ja lisäksi ilmapiiri ja puitteet Fantissa ovat kivat", Vähäsilta arvioi.
Bändit tarvitsevat työtilaisuuksia
Rajatsin erityiseksi ansioksi Timo Vähäsilta mainitsee sen, että yhdistys järjestää pitkin vuotta myös muita konsertteja Rantajatsien lisäksi. Siksi yhdistyksen toiminnalla on erittäin tärkeä merkitys koko Suomen jazzelämälle.
"Meillä on aivan liian monta paikkakuntaa, joissa ei ole säännöllistä konserttitoimintaa. Raahen kaltaisia paikkakuntia tarvitaan lisää, koska keikkamahdollisuuksia on vähän, vaikka bändejä on paljon ja lisää tulee koko ajan", Vähäsilta korostaa.
Hänen mukaansa suomalaisen jazzin taso on noussut kohisten viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Tason nouseminen edelleen edellyttää, että bändeille on tarjolla riittävästi työtilaisuuksia.
"Nykyään bändit tekevät pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä verrattuna siihen aikaan, kun Rantajatseja perustettiin. Sen lisäksi tason nousun taustalla on hyvä koulutus ja nämä tärkeät työtilaisuudet, joita kotimaisille bändeille Raahessakin tarjotaan."
Puheenjohtaja Pertti Kinnusen mukaan Raahessa on välillä pohdittu vakavissaan syksyn ja talven konserttien mielekkyyttä yleisön oireillessa otteluväsymystä, mutta konserttien järjestämistä on päätetty jatkaa. Kinnusta henkilökohtaisesta ajaa eteenpäin nimenomaan halu saada Raaheen lisää livemusiikkia.
"Väittäisin, että festaripaikkakuntien joukossa on jopa yleisempää se, ettei ole muuta konserttitoimintaa. Esimerkiksi Porissa vähät välitetään festivaalien ulkopuolisesta konserttitoiminnasta, mikä on aika ihmeellistä."