Taivalkoskella voidaan viettää kunnan 125-vuotisjuhlaa hyvillä mielin, sillä talouden kurssi on kääntynyt kahdeksan vuoden kovan reivaamisen jälkeen oikealle reitille.
"Kahdeksan vuotta sitten laiva oli menossa sellaiseen suuntaan, että järeät konstit oli pakko ottaa käyttöön. Vieläkin tekemistä talouden oikaisemissa riittää, mutta nyt kuljetaan oikealla tiellä. Ja katse on tiukasti eteenpäin", kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Horsma sanoo.
Aikaisempien vuosien kattamatonta alijäämää kunnalla on toimintojen karsimisen jälkeenkin yhä jäljellä yli 400 000 euroa, mutta esimerkiksi kunnan lainamäärä on saatu painettua kuntien keskivertotasolle. Nyt tätä taakkaa Taivalkoskella on asukasta kohden alle 700 euroa.
Kolme tukijalkaa
Talousluvut eivät parannuttuaankaan anna aihetta rehvasteluun juhlavuonna, mutta ei kunnalla sellaiseen olisi tarvetta huippukuntoisenakaan, Horsma toteaa. "Matalalla profiililla merkkivuotta vietetään."
Kunnan perustamisasiakirjoja ei ole löydetty, joten tarkka syntyajankohta vuonna 1879 ei ole tiedossa. Koska Taivalkosken seurakunta perustettiin samana vuonna Jokijärven seurakunnasta, ja sen tiedetään tapahtuneen syyskesällä, juhlat on päätetty pitää tuohon vuodenaikaan - pääjuhlinta tapahtuu 3-4. syyskuuta.
Silloin muun muassa palkitaan kunnan pitkäaikaisia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, otetaan vastaan onnitteluja ja tervehdyksiä sekä nautitaan vienankarjalaisen taitelijaryhmän esityksistä.
"Taivalkoskelta oli aikoinaan vilkkaat kauppayhteydet Vienaan, siksi ystävyyskunnastamme Tsupasta tuleva vierailu on luonteva. Tiedä vaikka rajan aukeamisen jälkeen kauppa taas viriää", Horsma tuumii Kuusamon rajanylityspaikan kansainvälistymiseen viitaten.
Taivalkosken elinkeinoelämä tukeutuu voimakkaasti puu- ja rautajalan varaan, sillä Pölkky Oy:n omistama Ulean saha ja Telatekin konepaja ovat kunnan ohella paikkakunnan suurimmat työllistäjät. Palveluala on vahvistunut ja siitä on rakentumassa kunnalle kolmas tukijalka.
"DNA:n puhelinpalvelukeskus on osoitus siitä, että palvelusektorin työpaikkoja on luotavissa myös periferiaan."
Puhelinpalvelukeskus on muutama vuosi sitten päättyneen projektin (TAITYÖ) hedelmiä. Kaikkiaan niitä kypsyi työpaikkojen muodossa yli sata, mikä on innostanut kunnan polkaisemaan käyntiin vastaavanlaisen hankkeen. Rahoitushakemus lokakuussa alkavan kolmivuotisen hankkeen aloittamiseksi on vetämässä, mutta rahojaan likoon myös kunta aikoo laittaa.
"Meillä on mahdollisuus satsata elinkeinoelämää tukeviin hankkeisiin selvästi paremmin kuin muutama vuosi sitten."
Uusien työpaikkojen saaminen on välttämätöntä väen poismuuton hillitsemiseksi ja varsinkin koulutettujen nuorten pitämiseksi kotipaikkakunnallaan. Siinä on haastetta kerrakseen kunnalle, mutta se ei tunnu nyt Horsmasta mitenkään ylipääsemättömältä.
Alkavassa projektissa tullaan panostamaan aikaisemman menestyshankkeen keinojen lisäksi myös olemassa olevien yritysten tuotesuunnitteluun, minkä Horsma uskoo tukevoittavan ja laajentavan yritystoiminnan perustaa.
Lisäksi hän odottaa paljon Koillismaan yhteiseltä elinkeinojen kehittämisyhtiöltä, koska sen myötä yritykset tulevat saamaan entistä tehokkaammin tarvitsemiaan palveluja toimintojensa kehittämiseksi.
Rata ei jouda rullalle
Kulttuurimatkailu on Kalle Päätalon jättämän perinteen ansiosta hyvällä tolalla, mutta Horsman mielestä lisää imua tarvitaan varsinkin kansainvälisten matkailijoiden saalistamiseksi.
Kunta itse on lähtenyt kehittämään Taivalvaaran aluetta eräänlaiseksi matkailun keskiöksi ja Horsma toivoo, että myös matkailuyrittäjillä eri tahoilla olisi rohkeutta lähteä laajentamaan repertuaariaan esimerkiksi majoitustilojen muodossa.
Yhtenä tulevaisuutta varjostavana pilvenä Horsma pitää kaavailuja Taivalkoskelle tulevan rautatien purkamiseksi. Rata-asiat kuuluvat eduskunnassa kahdelle valiokunnalle, joista toinen olisi valmis panemaan jo radan rullalle.
"Ihmetellä täytyy. Se olisi kuin maton vetämistä kunnan elinkeinojen kehittämisen alta."
Horsma huomauttaa, että vaikka rata tällä hetkellä onkin käyttämätön, tulevaisuus voi tuoda tilanteeseen muutoksen.
Ulean sahalla esimerkiksi raaka-aineen hankinta-alue on kasvamassa koko ajan ja radan purku estäisi sen, että puuta voitaisiin rahdata Venäjältä suoraan laitokselle. Lietmajärvi-Kotskoma -oikoradan valmistuminen Venäjällä voisi tehdä kuljetukset ajankohtaisiksi.
Radan säilyttäminen on Horsman mukaan tarpeen myös siksi, että Venäjän vaurastumisen myötä, turismi idästä voisi oikoradan ansiosta alkaa virrata kiskoja pitkin myös Koillismaan suuntaan.