Juh­la­vuo­del­la oli Oulun kasvot

Oulun 400-vuotisjuhlat alkavat olla ohi eikä suurta loppuhuipennusta ole enää odotettavissa. Vuoden ehdottomia kohokohtia olivat syntymäpäivän 8. huhtikuuta munkkikahvit Rotuaarilla, elo-syyskuun juhlaviikko Aikamatkoineen sekä kesän asuntomessut.

Oulun 400-vuotisjuhlat alkavat olla ohi eikä suurta loppuhuipennusta ole enää odotettavissa. Vuoden ehdottomia kohokohtia olivat syntymäpäivän 8. huhtikuuta munkkikahvit Rotuaarilla, elo-syyskuun juhlaviikko Aikamatkoineen sekä kesän asuntomessut.

Juhlavuosi oli kuten suunniteltiin kaupunkilaisten oma juhla. Tapahtumia ohjelmassa oli noin 350. Kaupunki vastasi noin 140 tilaisuudesta. Suuri osa niistä olisi toki järjestetty muutenkin, mutta juhlavuoden ansiosta ne saivat vielä ylimääräisen kuorrutuksen. Osallistujamääriä ei ole pystynyt laskemaan kukaan.

Juhlavuosi päättyy yhteislauluun kauppatorilla ensi sunnuntaina kello 16. Oululaisia laulattaa Sofia Magdalena -lauluyhtye jouluisissa tunnelmissa.

Juhlavuoden johtajaSirkka Keränen voi olla urakkaan tyytyväinen. Oululaiset löysivät sankoin joukoin omat juhlansa. Pelkästään Aikamatkassa kävi 150 048 henkilöä kahdeksan päivän aikana. Kun Keränen summasi syksyn juhlaviikon jälkeen kokemuksiaan tulevia juhlavuosia varten, hän oli vähällä lyödä päälle lapun: "Pistäkää paremmaksi!"

Luultavasti 50 vuoden päästä samat asiat ovat edelleen yhtä tärkeitä. "Oulun henki ja sisäinen yhteenkuuluvuus", pohtii Keränen. Tästä juhlavuodesta opittiin, ettei hyviä juhlia välttämättä tarvitse rakentaa suurella rahalla vaan yhdessä tekemällä. Juhlavuoden järjestelyihin verovaroja käytettiin alle 2,9 miljoonaa euroa.

Vuosi alkoi surullisissa merkeissä. Aasian tsunami-katastrofin takia ilotulitus ja uudenvuodenaaton juhlavastaanotto peruttiin. Viime tapaninpäivän tapahtumat ravistelivat oululaisia ja koko maailmaa niin, että ratkaisu oli ainoa oikea.

Suurta kansallista ja kansainvälistä loistokkuutta 400-vuotias Oulu ei saanut lyötyä läpi tiedotusvälineissä. Paikallista juhlamieltä ei kuitenkaan himmentänyt, vaikka esimerkiksi Venäjän Federaation ja Suomen talousfoorumiin ei saatu houkuteltua paikalle presidentti Vladimir Putinia. Putinista puhuttiin puoli leikillään, joten haaveissa hänen saamisensa kaupunkiin oli, koska se toinen puoli on totta.

Oulussa vieraili vuoden aikana valtion ylin johto. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi osallistuivat pääjuhlaan elokuun viimeinen päivä.

Kuninkaallista karismaa toi Ruotsin prinsessa Christina. Vierailu ei noussut samanlaiseen loistoon kuin Ruotsin kuningasparin käynti Oulussa 1990-luvulla.

Presidenttipari tosin innostui päivällispuheista pyrähtämään kehutussa Aikamatkassa Ouluhallissa ohi virallisen ohjelman. Visiitti ei ollut järin pitkä - läpikävelyyn kului hädin tuskin varttitunti. Sen aikana molemmat ehtivät kuitenkin lyödä oman juhlarahansa, jonka myös omalla rahalla reilusti maksoivat.

Varsinaisena syntymäpäivänä 8. huhtikuuta eduskunnan puhemies Paavo Lipponen piti kaupunginvaltuustossa juhlaesitelmän. Valtuuston juhlapäätökset eli kaupungin viralliset syntymäpäivälahjat kaupunkilaisille eivät ole vielä auenneet - langaton nettiyhteys ja hyvinvointikeskus ovat vielä työn alla.

Samaisena päivänä oululaisille maistuivat munkkikahvit Rotuaarilla ja tuhannet kaupunkilaiset jonottivat päästäkseen lyömään oman juhlarahan. Rahaa lyötiin vuoden aikana yhteensä yli 60:ssä eri tapahtumassa yli 37 000 kappaletta.

Juhlavuonna oli määrä antaa kaikille kaupunkiin syntyneille uusille oululaisille vauvantöppöset. Niitä ehdittiin jakaa 1 900 paria ja enempäänkin olisi ollut tarve, mutta tossujen valmistaja, pohjoismainen tekstiiliyritys meni konkurssiin.

Ehkäpä loistokkain tapahtuma oli seuraavana päivänä 9. huhtikuuta kaupunginteatterissa järjestetty juhlagaala, joka oli peruttu uudenvuodenaattona. Gaala oli paikallisesti ehdoton seurapiiritapahtuma.

Teatteria kuohautti syyskuussa kantaesityksensä saanut Lucia ja Messenius -ooppera, jonka soisi soivan muulloinkin kuin Oulun juhlavuosina.

Virallista juhlavuutta vuoteen toi myös Oulussa toimivien eri maiden kunniakonsuleiden ja kyseisten maiden suurlähettiläiden tapaaminen toukokuun lopulla. Paikalla oli 11 suurlähettilästä ja kaksi ministerineuvosta.

Suuria yleisötapahtumia juhlavuoteen sisältyi kaksi.

Toinen oli Toppilansaaren asuntomessut ja toinen Ouluhallissa järjestetty Aikamatka. Asuntomessut keräsivät yli 121 110 kävijää heinä-elokuussa. Aikamatka kirjasi Oulun virallisella juhlaviikolla 27.8.-3.9. yli 150 000 käyntikertaa.

Aikamatkan kävijämäärän perusteella voisi väittää, että kaikki oululaiset sukelsivat Oulun historiaan. Tiedossa on kuitenkin, että monet ihmiset ihastuivat historialliseen matkaan niin, että piipahtivat Ouluhallissa useaan otteeseen.

Asuntomessuista kaupunkiin jäi vuosikymmeniksi pysyvää. Mitään omakotiunelmien kuorrutusta Toppilansaaressa ei nähty, vaan teknologiakaupungin imagoon soveltuvaa linjakkuutta ja uudenaikaisuutta. Ratkaisu aiheutti kesän aikana keskustelua, mutta oululaiset olivat ölövinä: "Näin meillä!"

Kaupunkilaisille rakkain juhlavuoden lahja tuli oululaiselta liike-elämältä elokuussa. Taiteilija Sanna Koiviston veistoksen "Ajan kulku" äärellä näkee vielä nytkin, talvi-iltoina, kaupunkilaisia etsimässä identiteettiään.

Ilmoita asiavirheestä