Itä-Lapissa tiettömän taipaleen takana lähellä Korvatunturia sijaitseva Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema täyttää 40 vuotta. Tänään tiistaina tutkimusasemalle suuntaa kymmenittäin juhlavieraita, joukossa Helsingin ja Oulun yliopistojen rehtorit, Ilkka Niiniluoto ja Lauri Lajunen.
Monille vieraista tutkimusaseman esimiehen, professori Veli Pohjosen lähettämä matkustus- ja kulkuohje oli sangen eksoottinen. "Matka alkaa Savukosken kirkolta, mistä kuljetaan ensin autolla noin sata kilometriä pohjoiseen. Auto jätetään Ylinuortin pysäköintipaikalle, josta noin seitsemän kilometrin loppumatka kuljetaan jalan pitkospuupolkua pitkin."
Pohjonen toivoi, että vieraat huomioivat pitkospuumarssin asu- ja kenkävalinnoissaan. Myös makuupussi ja mukava selänalunen on hyvä tuoda tullessaan, sillä suuri osa juhlavieraista majoitetaan armeijan puolijoukkuetelttoihin.
Pohjonen kertoo, että tutkimusasemalla on 40 vuoden aikana kerätty monipuolista tietoa alueen luonnosta ja ilmastosta. Lisäksi vuosien aikana on kertynyt runsaasti tietoa niin alueen suurpedoista, hyönteisistä kuin linnuistakin.
Tällä hetkellä Värriön tutkimusaseman tärkein tutkimusaihe on SMEAR-tutkimus, jossa keskitytään seuraamaan metsän ja ilmakehän vuorovaikutusta.
"Tutkimusasema perustettiin nykyisin kansanedustajana vaikuttavan Erkki Pulliaisen aloitteesta vuonna 1967, jolloin kohteina olivat lähinnä suurpedot ja riistantutkimus. Ilmakehä ja ilman saasteet nousivat 1990-luvun alussa tutkimuksen kärkeen Kuolasta 1980-luvun lopulla kulkeutuneiden rikkilaskeumien vuoksi."
Saasteiden leviämistä ilman mukana Itä-Lappiin asemalla seurataan edelleen. Yhä vielä asemalla havaitaan lyhyitä noin päivän kestäviä saastepiikkejä, kun tuuli kääntyy itään tai koilliseen.
Värriön asemalla havaitaan joskus myös kaukolaskeumia, jotka eivät tule Venäjän puolelta. "Saamme sopivalla etelä- ja lounaistuulella saasteita Etelä-Suomesta ja jopa Keski-Euroopasta saakka. Piikit tosin ovat aavistuksen verran matalampia kuin idän saasteiden aiheuttamat. Laskeumat ovat kuitenkin niin vähäisiä, että Lapin luonto kestää ne. Esimerkiksi mustaluppo lisääntyy näillä kairoilla hyvin. Mustaluppo antaa ensimmäisen signaalin, jos ilma alkaa saastua", Pohjonen kertoo.
Nykyisin Värriön asemalla tutkitaan myös niin sanottuja hyviä hiukkasia eli terveiden havumetsien tuottamia aerosoleja. Värriö on mukana vuoteen 2013 yltävässä akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtamassa Helsingin yliopiston huippuyksikössä, joka tutkii ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja meteorologiaa. "Havumetsien aerosolit muodostavat ylimääräisen kilven kasvihuoneilmiötä vastaan. On havaittu, että pohjoisen pallonpuoliskon havumetsillä on aikaisemmin tiettyä suurempi merkitys kasvihuoneilmiön jarruttamisessa.
Tällä saralla riittää vielä paljon tutkittavaa", Pohjonen toteaa.