Juhlavuottaan viettävä Oulun yliopisto sai erinomaiset arviot selvityksessä, jonka se teetti tutkimuksensa tasosta. Arvion tulokset kannattaa nyt käyttää hyödyksi.
Keskiviikkona julkistettu arvio tänä vuonna 50-vuotta täyttävän Oulun yliopiston tutkimuksen tasosta oli tilaustyö, mutta vain sanan neutraalissa merkityksessä. Laajan arvioinninhan laati yliopiston ulkopuolinen taho, kansainvälinen 59 hengen paneeli. Siinä joukossa monia oli tieteenalojensa huippuja, muun muassa yksi nobelisti.
Kun tarkastelussa oli 58 eri laitosta, on helppo uskoa, että arviointi oli yliopistollekin melkoinen ponnistus. Yksin euroja kului 400 000. Vaikka yliopistojen tutkimuksen tasoa jo nyt mitataan eri tavoilla, laaja kokonaisarvio kannatti tehdä. Se esimerkiksi kertoo sen, mitä tasoa kansainvälisessä vertailussa ovat ne laitokset, jotka eivät ole alojensa näkyvällä huipulla.
Ouluun on nyt hankittu materiaalia, josta on moneen käyttöön, muun muassa laitosten työn kehittämiseen. Samalla yliopisto sai kättä pitempää opetusministeriön kanssa käytäviin rahoitusneuvotteluihin. Näin siksi, että Oulun yliopistossa tehdään paneelin arvion mukaan kansainvälisesti korkeatasoista, osin jopa huipputason tieteellistä tutkimusta.
Asteikolla yhdestä seitsemään 84 prosenttia yliopiston laitoksista sijoittui arviointivälille 4-6 eli parempaan päähän ja puolet laitoksista tasolle 5-6, mitkä numerot kertovat erittäin hyvästä tai erinomaisesta tutkimuksesta. Nämä tulokset yliopiston on hyvä iskeä pöytään neuvotteluissa strategisista hankerahoista.
Niin ikään yliopisto sai käyttönsä arvokasta materiaalia kisaan, jota käydään lahjakkaista opiskelijoista ja etevistä tutkijoista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Nyt ei kannata olla turhan vaatimaton siksikään, että arviointipaneelin mukaan yliopiston on syytä vahvistaa edelleen kansainvälistymistään. Se taas etenee lisäämällä tutkimusyhteistyötä ja houkuttelemalla Ouluun väkeä maailmalta. Nyt saatu tulos muokkaa yliopiston kuvaa myönteiseen suuntaan ja edistää kummankin tavoitteen saavuttamista.
Kansainvälisen paneelin tärkeimmät suositukset liittyvät silti kysymyksiin, jotka ovat puhtaasti yliopiston sisällä hoidettavia. Strategista suunnittelua ja tutkimusten johtamista on pystyttävä vahvistamaan. Samoin tutkimusta pitää entistä enemmän kohdentaa eli fokusoida vahvoille aluille. Tätä on yliopistossa tosin tehtykin. Yliopistohan valitsi jo vuosia sitten kolme painoalaa, joihin erityisesti panostetaan.
Nyt valmistunut arvio osoittaa, että Oulussa on myös näiden painoalojen ulkopuolella tehty huipputason tutkimusta. Esimerkiksi historian laitos sekä suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos nousivat siihen seitsemän laitoksen joukkoon, jossa paneelin mukaan tehdään erinomaista tutkimusta.
Koko tulos on kaikkiaankin imarteleva humanistiselle tiedekunnalle, jonka laitokset ovat kokeneet ajoittain olevansa yliopistossa lapsipuolen asemassa. Viisi tiedekunnan kuudesta laitoksesta tai erillisyksiköstä sai paneelilta arvosanan 5 tai 6.
Mikään yllätys yliopiston tutkimuksen kova taso ei ollut ainakaan talon johdolle. Samaanhan on jo viitannut yliopiston nousu niin sanotulla Shanghain listalla. Siinä Oulu on 400 parhaan yliopiston joukossa, kun kaikkiaan maailmassa on yliopistoja noin 14 000. Nyt valmistunut arvio kertoo, että mahdollisuuksia on vieläkin parempaan.