Nykyajan teknologiateollisuus vaikuttaa usein perin historiattomalta, kun osavuosikatsausten aikaulottuvuus on vain muutamien kuukausien mittainen ja kun matkapuhelinten standarditkin vaihtuvat parin vuoden välein. Toimittaja Niklas Herlin paaluttaa suomalaisen teknologiateollisuuden juuret kuitenkin lähes 400 vuoden päähän, Mustion rautaruukin perustamiseen Kustaa II Aadolfin määräyksestä vuonna 1616.
Herlinin Teknologiateollisuus ry:lle kirjoittama juhlakirja Ruukin avain julkistettiin tiistaina Helsingissä. Teknologiateollisuus ry:n eli aiemman Metalliteollisuuden Keskusliiton perustamisesta tuli viime perjantaina kuluneeksi tasan sata vuotta. Tänään Suomen suurimman teollisuudenalan pyöreitä vuosia juhlistetaan Messukeskuksessa.
Taloustoimittaja Herlin oli otollinen valinta juhlakirjan kirjoittajaksi, sillä hissiyhtiö Koneen omistajasuvun vesa on viettänyt koko elämänsä metalliteollisuuden vaikutuspiirissä. Herlin myöntääkin, ettei ole kyennyt taustansa vuoksi suhtautumaan kirjansa aiheeseen tieteellisen objektiivisesti.
"Tämä ei ole historiallinen tutkimus, vaan nimenomaan juhlakirja", korosti Herlin kirjansa julkistamistilaisuudessa.
Ei suuria paljastuksia
Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa työskennellyt Herlin ei tehnyt teknologiateollisuuden historiaa penkoessaan suuria uutislöytöjä. Puolitoista vuotta kestänyt kirjoitusprosessi opetti Herlinin mukaan kuitenkin sen, että teknologian kehitys on aina Kustaa II Aadolfin ajoista lähtien ollut erittäin tiiviisti kytköksissä sodankäyntiin ja puolustusvälineteollisuuteen.
Soturikuninkaana tunnettu Kustaa II Aadolf määräsi metallin teollisen jalostamisen aloitettavaksi myös Suomessa kun Ruotsissa alkoi puuhiili käydä vähiin. Mustion ruukin perustamisen aikoihin Ruotsi oli käynyt sotaa lähes yhtäjaksoisesti 50 vuoden ajan.
Myös Suomea kautta aikojen vaivannut pääomien puute kävi selvästi ilmi juhlakirjan kirjoittamisen myötä.
"Meidät on 90-luvulla opetettu halveksimaan valtiota, mutta jos valtiota ei olisi 300 vuotta sitten ollut, ei Suomessa olisi metalliteollisuutta", Herlin muistuttaa. Hänen mukaansa valtiovallan rooli on ollut teknologiateollisuudessa erittäin keskeinen myös Suomen itsenäisyyden aikana.
Säätiö satavuotisjuhlan kunniaksi
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Martti Mäenpään mukaan järjestö juhlistaa satavuotista taivaltaan keväisen nimenmuutoksen ja nyt julkistetun historiateoksen lisäksi myös perustamalla sadan miljoonan euron suuruisen 100-vuotisjuhlasäätiön, joka rahoittaa suomalaisen teknologiaosaamisen kehittämistä.
Teknologiateollisuuden osuus Suomen teollisuuden henkilöstöstä ja liikevaihdosta on lähes puolet. Viennistä sen osuus on 60 prosenttia. Yli 70 prosenttia teknologiateollisuuden tuotteista viedään Suomen ulkopuolelle.
Vuosilukuja Suomen teknologiateollisuuden historiasta
- 1616 Suomen ensimmäinen rautaruukki perustetaan Mustioon Karjaalle
- 1837
John Julin perustaa Suomen ensimmäisen konepajan Fiskarsiin - 1844 Julinin yhteistyökumppanit perustavat Turun Konepajan, josta myöhemmin kehittyy telakkayhtiö William Crichton & Co.
- 1891 ensimmäinen suuri metalliteollisuuden lakko Turussa Crichtonin telakalla
- 1903 Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajain Liitto perustetaan
- 1904 Wiborgs Mekaniska Verkstad valmistaa ensimmäisen suomalaisen paperikoneen Leppävirran Puuhiomolle
- 1906 Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajien Liitto solmii ensimmäisen työehtosopimuksen helsinkiläisten metallityöläisten kanssa
- 1912 perustetaan Suomen Kaapelitehdas, josta tulee myöhemmin tärkeä osa Nokia-yhtymää
- 1917 metalliteollisuudessa suuri lakkoliike, jonka seurauksena työläisille kahdeksantuntinen työpäivä
- 1918 sisällissodan jälkeen metalliteollisuudessa työvoimapula, kun sotaan aktiivisesti osallistuneet metallityöläiset ovat vankileireillä
- 1927 metalliteollisuudessa seitsemän kuukauden työsulku palkkakiistojen vuoksi, palkkoja korotetaan koko maassa
- 1939 talvisodan syttymisen myötä metalliteollisuus ryhtyy nopeasti valmistamaan sotatarvikkeita ja naisten osuus työntekijöistä kasvaa selvästi
- 1944 sodan päättymisen myötä Suomelle maksettavaksi 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset, mistä pääosa maksetaan metalliteollisuuden tuotteina
- 1952 sotakorvausten päättymisen myötä metalliyhtiöille suuria sopeutumisvaikeuksia ja joka kymmenes metallityöntekijä menettää työpaikkansa
- 1960 perustetaan valtioenemmistöinen teräsyhtiö Rautaruukki tyydyttämään metalliteollisuuden teräslevytarvetta
- 1967 Salora valmistaa ensimmäiset väritelevisionsa
- 1982 valtioneuvosto päättää perustaa Teknologian kehittämiskeskuksen
- 1991 Radiolinja avaa maailman ensimmäisen GSM-verkon
- 1992 elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteq perustaa ensimmäisen tehtaansa Viroon
- 1994 Nokia päättää keskittyä viestintäteknologiaan ja luopuu muista toimialoistaan
Lue aamun artikkelit: