Kirjoittaja on ulkoasiainministeriön kansliapäällikkö.
Tasan kymmenen vuotta sitten juhlittiin Moskovassa II maailmansodassa saavutetun voiton 50-vuotispäivää. Isäntänä toimi presidentti Jeltsin ja läsnä oli koko joukko maailman mahtavia. Länsiliittoutuneet edustautuivat ensimmäisen kerran päämiestasolla. Mukana olivat presidentti Clinton, pääministeri Major sekä presidentti Mitterrand, jolla oli elinaikaa enää muutama kuukausi. Lisäksi läsnä oli Kiinan presidentti Jiang Zemin.
Juhlille oli kutsuttu myös Saksan liittokansleri Kohl. Puolaa edusti pääministeri ja Baltian kolmea maata eritasoiset paikalliset diplomaatit. Kohl ei osallistunut Punaisella torilla järjestettyyn voiton paraatiin, mutta kylläkin Kremlin vastaanotolle. Niin ikään hän kävi laskemassa seppeleen kaatuneitten saksalaisten haudoille.
Juhlittaessa 50. voitonpäivää oli Venäjällä kulunut vain neljä vuotta vallankaappausyrityksestä, joka toi Jeltsinin valtaan. Puolitoista vuotta oli vastaavasti kulunut syksyn 1993 traagisista tapahtumista, jolloin yritettiin vielä kerran paluuta vanhaan. Tshetshenian ensimmäisen sota oli meneillään ja aiheutti päänvaivaa paraatin järjestäjille. Viisi vuotta oli vielä jäljellä Jeltsinin kautta, jota on sittemmin kuvattu kaoottiseksi nykyisiin vakaampiin oloihin verrattuna.
Juhlien päätapahtumiin Moskovassa kuului kymmenen vuotta sitten Berliinin valloittajan marsalkka Zhukovin patsaan paljastaminen lähellä Kremliä ja Punaista toria. Näin saatettiin Stalinin muisteleminen jättää vähemmälle. Juhlapuheessaan presidentti Jeltsin kehotti tuomaan "historiallisen totuuden esiin arkistoista". Punaisella torilla liehuivat Venäjän federaation liput ja uusi kansallishymni oli käytössä.
Presidentti Putinin 9.5.2005 isännöimä voiton juhla oli mittavampi kuin 1995. Läsnä olivat yli 50 maan korkeat edustajat presidentit Bush ja Chirac kärjessä pääministeri Blairin ollessa estynyt. Kiinan presidentti Hu Jiantao oli mukana. Puolasta, Ukrainasta ja Latviasta osallistuivat valtionpäämiehet. Kutsutuista olivat jääneet pois Viron ja Liettuan presidentit. Liitokansleri Schröder oli itseoikeutettu vieras. Hän osallistui täysimittaisesti juhlallisuuksiin sekä tapasi yhdessä Putinin kanssa venäläisiä ja saksalaisia sotaveteraaneja. Juhlia varjosti nyt eri puolilla Venäjää terroritekojen uhka sotatoimien jatkuessa Tshetsheniassa.
Kymmenen vuotta sitten Suomea edusti Moskovassa presidentti Ahtisaari, joka laski käyntinsä aikana myös seppeleen tuntemattoman sotilaan haudalle, kuten presidentti Jeltsin Hietaniemen sankariristille muutama vuosi aikaisemmin. Presidentti Ahtisaaren mukaantulo ei aiheuttanut Suomessa yhtä laajaa pohdintaa julkisuudessa kuin presidentti Halosen osallistuminen tällä kertaa. Kymmenen vuotta sitten ei myöskään käyty maailmansodan päättymisen vuosipäivään liittyen Venäjän ja Baltian maitten kesken historian tulkintaa koskevaa, välistä kiivastakin väittelyä.
Tämän vuoden voitonpäivän juhlilla soi jälleen vanha neuvostoaikainen kansallishymni. Stalinia muisteltiin ja punaliput liehuivat nytkin federaation trikolorin rinnalla. Venäjällä tuskin monikaan kaipaa takaisin sosialismia ja vanhaa ideologiaa. Sen sijaan kylläkin maan suuruuden aikoja. Niihin liittyy läheisesti, ei vain keisarivallan ja imperiumin aika, vaan myös toisessa maailmansodassa mittaamattomin uhrauksin saavutettu voitto.
Voitonpäivän juhliin Venäjällä 1995 osallistuneista veteraaneista useimmat olivat jo yli 70 vuotiaita. Tänä vuonna heidän rivinsä olivat entisestään harvenneet ja keski-ikä noussut yli 80 vuoden. Kylmän sodan päättyminen ja mullistukset Venäjällä muuttivat aikoinaan merkittävästi voitonpäivän juhlien viettoa. Ajan kuluminen tulee vastedeskin vaikuttamaan voitonpäivän juhlintaan naapurissamme.
Suomessa vietettiin viime syyskuussa koruttomasti ja arvokkaasti jatkosodan päättymisen 60-vuotisjuhlaa. Pääministeri Vanhasen isännöimässä päätilaisuudessa Säätytalolla olivat mukana presidentti Halonen sekä presidentit Koivisto ja Ahtisaari. Valtiojohdon lisäksi tilaisuudessa esiintyivät puhujina historian professori Ohto Manninen, "Talvisodan" ja "Rukajärven tiellä" -tekijä kirjailija Antti Tuuri sekä sotaveteraanien edustaja. Ulkomaisina vieraina paikalla olivat keskeisten sotakäyneitten maitten; länsiliittoutuneitten, Venäjän ja Saksan suurlähettiläät.
Ajallisesti Moskovan 60. voitonpäivän juhlintaa lähelle tuli Haaparannassa ja Torniossa 26.4.2005 järjestetty sotalapsitapahtuman pääjuhla, johon Tasavallan presidentti osallistui yhdessä kuningas Kaarle Kustaan kanssa. Seuraavana päivänä tuli kuluneeksi 60 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Presidenttipari osallistui myös tähän Torniossa 27.4. järjestettyyn veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan.
Jo viime lokakuussa oli Rovaniemen kaupungintalolla järjestetty Saksan liittotasavallan kansallispäivän vastaanotto. Lapin sodan päättymispäivään liittyen Kaleva julkaisi hiljattain Saksan Helsingin suurlähettilään Hannes Schumacherin kirjoituksen. Saksan johtava päivälehti FAZ puolestaan julkaisi Moskovan juhlien aattona 7.5.2005 etusivullaan artikkelin Suomen erillissodasta.
Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 ja Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit keväällä 1945. Varsinainen rauhanaika alkoi maassamme kuitenkin vasta Lapin sodan loputtua. Tämä tapahtui kaksi viikkoa ennen Saksan antautumista. Suomen kohtaloa ei ratkaistu sodan voittajien toimesta vuoden 1945 keväällä Jalassa. Ratkaisu tapahtui joulukuussa 1943 Churchillin, Rooseveltin ja Stalinin tavatessa Teheranissa ja lopullisesti kesällä 1944 rintamalla.