Jalkapalloliigan kausi 2016 päättyi riemujuhliin paikassa, jossa aiemmin ei miesten sarjassa oltu riemuittu edes mitalista. IFK Mariehamnin tuhkimotarina mestaruuteen on asia, joka ei saarelaisilta unohdu, mutta seurassa on jo painettu jalat saareen.
- Lähtökohtamme on, että meillä ei ole puolustettavaa. Siksi, että viimevuotinen mestaruus pysyy meillä aina, puolustavana mestarina ensi viikolla alkavaan kauteen lähtevän IFK:n päävalmentaja Peter Lundberg sanoo.
- Kaikki ovat palanneet lähtötilanteeseen. No, ehkä kannattajilla on tavoitteet hieman korkeammalla, mutta me pidämme jalat maassa.
IFK Mariehamn on pienen yhteisön pieni seura. Mestaruus tuli koko ”perheelle”.
- Seuran ja kannattajien läheinen suhde on erinomainen juttu. Saari on pieni, ja ihmiset näkevät toisiaan paljon. Me toivotamme kannattajat aina tervetulleiksi, ja monet heistä ovat läheisiä ystäviämme. Se on kuin perhe, Lundberg iloitsee.
Kausi 2017 tuo perheelle aivan uutta seikkailua IFK:n lähtiessä toivon mukaan mahdollisimman pitkälle tielle Euroopan suurimmassa ja kauneimmassa seurajoukkuekilpailussa eli Mestarien liigassa. Lundberg tietää asian merkityksen, mutta jalat pysyvät maassa.
- Se on iso juttu seuralle, totta kai. Sitä ennen on kuitenkin niin monta peliä, että sitä on vaikea ajatella tällä hetkellä. Mutta kun se aika koittaa, siitä tulee erittäin hieno kokemus meille ja koko saarelle. Mutta sitä ennen keskitymme liigaan.
Parhaita pois - uudet kasvamaan
IFK:n menestys siivitti myös muutaman avainpelaajan uraa. Maalivahti Walter Viitala ja hyökkäyksen tehomiehet Dever Orgill ja Diego Assis tienaavat nyt muualla, mutta Lundberg luottaa jäljelle jääneisiin ja uusiin saarelaisiin.
- Menetimme hyviä pelaajia, mutta se on aika tavallista kun olet voittanut mestaruuden. Menetät parhaitasi. Mutta me katsomme mieluummin niitä, joita meillä on nyt ja niitä uusia, hyviä pelaajia. He ovat sopeutumassa seuraan, joukkuetovereihinsa ja pelitapaamme, ja kehittyvät kunhan kausi etenee.
- Toivottavasti menestymme myös tällä joukkueella. Menneeseen ei katsota enää, kaikki mihin keskitymme on kova työ.