Juhla jäi Suo­mel­ta ko­ke­mat­ta

Palloliiton entinen pääsihteeri Pertti Alaja istui viikko sitten katsomassa EM-lopputurnauksen avajaisia ja ajatteli ääneen.

Arvokisat ovat paitsi jalkapallon myös jalkapallofanien juhlaa. Muun muassa tällaisia kannattajia on nähty Itävallan ja Sveitsin järjestämässä EM-turnauksessa.
Arvokisat ovat paitsi jalkapallon myös jalkapallofanien juhlaa. Muun muassa tällaisia kannattajia on nähty Itävallan ja Sveitsin järjestämässä EM-turnauksessa.
Kuva: TANNEN MAURY

Oulu

Palloliiton entinen pääsihteeri Pertti Alaja istui viikko sitten katsomassa EM-lopputurnauksen avajaisia ja ajatteli ääneen.

"Nämä avajaiset voisivat olla meillä pohjoismaissakin."

Ajatellaanpa tosiaan ääneen: lohko A Suomessa. Olisiko kuvitteellinen Portugalin ja Turkin välinen ottelu pelattu Olympiastadionilla vai uusitulla Ratinan stadionilla? Vai olisivatko stadionin valloittaneet jopa Hollannin ja Italian kannattajat?

Haaveilu on sallittua, mutta turhaa.

Alajan, Suomen ja muiden pohjoismaiden unelma vuoden 2008 EM-turnauksesta ei kantanut loppuun asti. Kisat myönnettiin Sveitsin ja Itävallan yhteishakemukselle. Alaja oli Nordic 2008:n hakujohtaja.

Neljän maan yhteinen hakemus oli ennakkoluuloton - kenties liikaa Uefalle.

"Pidän sitä edelleen hyvänä hakuprosessina. Meillä oli mielestäni uskottava haku, mutta poliittisessa päätöksenteossa ei ollut sitä voimaa, mitä olisimme tarvinneet. Neljä maata yhdessä saattoi olla vähän vaikea sulateltava monelle", Alaja miettii.

Neljän maan välinen logistiikka oli ratkaistu sillä, että jokaisessa maassa olisi pelattu yksi alkulohko. Suomi olisi saanut lisäksi järjestää yhden puolivälieräottelun. Finaalin pelipaikaksi oli katsottu Göteborgin Ullevi.

"Alkulohkojen jakaminen oli erittäin kätevä systeemi. Ikään kuin jokaisessa maassa olisi ollut oma EM-turnaus. Yksittäiset maat olisivat tulleet katsojille jopa tutummiksi ja lähemmiksi."

Suomen A-maajoukkueella ei olisi ollut siloteltu tie ensimmäisiin arvokisoihinsa, sillä tässä tapauksessa isäntämaat olisivat joutuneet karsintoihin mukaan.



Yhteishaut jäädäkseen


Pohjoismaiden yritys oli ensimmäinen ja viimeinen neljän maan haku. Uefa on myöhemmin tehnyt päätöksen, jonka mukaan maksimi on kahden maan yhteisponnistus.

"No, sen me ainakin saimme aikaiseksi", Alaja naurahtaa.

Myös vuoden 2012 EM-kisat järjestetään kahdessa maassa. Puolan ja Ukrainan voitto oli aikamoinen yllätysveto Uefalta. Yhteishakujen ansiosta EM-järjestelyjen makuun pääsevät myös muut kuin perinteiset jalkapallon suurmaat.

"Malli on tullut jäädäkseen. Kun Uefa myöntää kisoja pienemmille maille, se auttaa niitä pidemmällä tähtäimellä. Uskon, että 2016 vuoden turnaus voisi olla vuorostaan jossain suurmaassa", Alaja näkee.

Ruotsi ja Norja ovat ainakin viritelleet kimppavetoa vuotta 2016 kohti.

"Näkisin, että Tanskalla voisi olla parhaat mahdollisuudet saada EM-kisat jossain vaiheessa. He eivät ole vielä järjestäneet mitään."

Suomi ei ole jäänyt osattomaksi pienemmistä arvoturnauksista. Palloliitto on järjestänyt vuonna 2001 alle 18-vuotiaiden poikien EM-kisat ja kaksi vuotta myöhemmin alle 17-vuotiaiden MM-turnauksen.

Ensi vuonna Palloliitolla on ison ponnistuksen vuoro, kun naisten EM-lopputurnaus pelataan Suomessa.

"Naisten EM-turnauksen saaminen on suora seuraus meidän hakuprosessistamme. Vaikka emme saaneetkaan kisoja, ne haku poikii aina jotain hyvää. Se, että Suomi järjestää tällä vuosikymmenellä kolmet arvokisat on muuten aika paljon yhdelle maalle", Alaja muistuttaa.

Suomella on hyvä maine esimerkiksi nuorten turnausten järjestämisestä.

"Aina kannattaa olla aktiivinen ja hakea."

Ilmoita asiavirheestä