Helsinki Suomessa tulee todennäköisesti eteen rauhanturvalain muuttaminen yhtenä osana EU:n puolustusratkaisuja, sanoo eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.).
"Se tulee meille eteen joka tapauksessa", Juhantalo toteaa.
Hänen mukaansa mandaattia, joilla Suomi lähtee mukaan rauhanturvaoperaatioihin täytyy selkiyttää. Esimerkiksi EU:n mandaatin alla osallistuvaan kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen pitää Juhantalon mukaan nostaa pohdittavaksi.
Nykylain mukaan Suomi voi lähteä mukaan vain sellaisiin operaatioihin, joilla on YK:n tai Etyjin mandaatti. Rauhaan pakottamiseen Suomi ei voi osallistua.
Juhantalo ei lähde yksilöimään tai ennakoimaan sitä, miten paljon lakia tulee avata tai pitäisikö Suomen olla mukana rauhaan pakottamisessa. Hän muistuttaa siitä, että EU:n kriisinhallinnan sisältö tulee myös jatkossa tarkemmin yksilöidyksi.
Suomi hyväksyy EU:n kriisinhallintaoperaation Kongossa ja osallistuu toiminnan yhteisiin kustannuksiin, mutta ei itse lähetä joukkoja alueelle. Tästä päätettiin perjantaina hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa presidentti Tarja Halosen johdolla. Kongo on EU:n ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio Euroopan ulkopuolella.
Sen sijaan Suomella ei tässä vaiheessa ole mitään mahdollisuutta lähettää rauhanturvajoukkoja esimerkiksi Irakiin.
Hyvästä maineesta
pidettävä kiinni
Juhantalo pitää tärkeänä, että Suomen tiukka rauhaturvalaki ei jatkossa aiheuta ylipääsemättömiä ongelmia maineellemme hyvänä rauhanturvaajana. "Kyllä Suomen pitää olla järkevä. Jatkossa kriisinhallintaoperaatioilla on paljon erilaisia mandaatteja."
Jos nykymuotoilusta pidetään kiinni, on vaara, että Suomi putoaa rauhanturvatoiminnan ulkopuolelle. "Helposti käy niin, että hyödynnetään maita, joilla meitä väljempi lainsäädäntö. Näitä maita on runsaasti."
Juhantalon mielestä Suomen kannattaa pitää kiinni rauhanturvamaineestaan ja mukauttaa oma lainsäädäntönsä muuttuvaan tilanteeseen. "Emme voi pudota pois etenkään niiden tehtävien hoitamisesta, joissa meillä on erittäin hyvä maine. Lisäksi Suomessa on hyvä rauhanturvaajakoulutus ja halukkaita operaatioihin lähtijöitä löytyy."
Juhantalo ei pidä mahdottomana, että eduskunta joutuu askaroimaan rauhanturvalain pykälien kanssa on jo syysistuntokaudella. "En ole käynyt tästä mitään keskusteluja, mutta lakia on aina liipattu vähän sieltä täältä kaikissa näissä keskusteluissa. Se on merkki siitä, että jonain päivänä rauhanturvalain sisällön mietintä tulee esiin", Juhantalo toteaa.
Nato-jäsenyys
osa kokonaisuutta
Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on puolustusvaliokuntaa johtavan Juhantalon mukaan muuttanut luonnettaan. "Pelkkä ideaalinen kannanotto siitä, pitääkö Suomen mennä Natoon vai ei alkaa olla jo vähän ohi mennyttä", Juhantalo sanoo.
Hän korostaa, että Nato-keskustelustakin on tullut nyt yksi osa muuta kokonaisuutta. "Se ei ole enää irrallista keskustelua siitä, pitääkö Suomen liittyä Natoon vai ei", Juhantalo alleviivaa.
"Suomen Nato-suhde ratkeaa ennen muuta siitä, millaiseksi EU:n turvallisuusratkaisu muodostuu. EU:n ja Naton välille voi syntyä hyvinkin läheinen yhteistyö, jolloin sillä ei enää ole mitään merkitystä olemmeko Naton jäsen", Juhantalo sanoo.
Hän kertoo suhtautuvansa hyvin varauksellisesti siihen, että EU:lle tulisi itsenäinen puolustusratkaisu ja omat joukot. "Tämä olisi aivan mammuttimaisen kallis. Ei ainakaan Suomella ole sellaiseen varaa."
Miten paljon Euroopassa käytetään hyväksi Naton valmiutta ja organisaatiota ja mikä tulee olemaan Yhdysvaltain rooli, vaatii myös Juhantalon mukaan vielä pohtimista.
"Jos päädytään siihen, että Euroopan turvallisuuden lisääminen tapahtuu yhteistyössä Naton kanssa, ei EU:ssa jo sisällä olevan Suomen Nato-jäsenyys enää välttämättä edes nouse erikseen pöydälle", Juhantalo sanoo.
Perään Juhantalo korostaa, että Suomen kaikissa ratkaisuissa katsoa ensisijaisesti omaa etuaan. Suomen pitää myös säilyttää aluepuolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus.
Marssijärjestys
on oikea
Juhantalon mukaan hallituksen ja presidentin ottama marssijärjestys puolustuspolitiikassa on oikea. Seuraavaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka annetaan ensi vuonna, ei ole syytä aikaistaa.
Suomelle ei tule Juhantalon mukaan kiire tehdä päätöksiään. "Uskon, että jokaisessa EU-maassa tarvitaan pitempi aika sisäiseen keskusteluun kuin mitä nyt ennakoidaan."
Suomi ei Juhantalon mielestä kulje sammutetuin lyhdyin EU:n puolustuksen kannanotoissa. "Ei ole vielä oikea aika olla kovin aktiivinen. Vasta EU-konventin ehdotus avaa mielipiteiden vaihdon. Toisaalta Suomen kannattaakin olla nyt vähän tarkkana. Meille on hyväksi, että emme ota liian aktiivisesti osaa tulehtuneeseen Nato-keskusteluun", Juhantalo sanoo ja viittaa tällä Irakin sodan synnyttämiin skismoihin Yhdysvaltain ja EU:n, etenkin Ranskan ja Saksan, välillä.
Juhantalon mielestä Suomen on viisasta odottaa, että keskustelu muuttuu kunnolla EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta käytäväksi keskusteluksi.