Ju­han­nus­lo­hi nousi Iin edus­tal­ta

"Nyt tömähtää!" verkkoa vetävä harrastajakalastaja Markku Veijovaara iloitsee. Hän on avoveneessä Iin edustalla kokemassa lohiloukkua. Loukussa potkii mahtavan kokoinen koukkuleuka.

Markku Veijovaara perkaa juhannuslohta Rontin saaressa.
Markku Veijovaara perkaa juhannuslohta Rontin saaressa.
Kuva: Jukka Leinonen

"Nyt tömähtää!" verkkoa vetävä harrastajakalastaja Markku Veijovaara iloitsee. Hän on avoveneessä Iin edustalla kokemassa lohiloukkua. Loukussa potkii mahtavan kokoinen koukkuleuka.

"Se on siinä. Juhannus on pelastettu!" veneen keulassa oleva Pertti Tervonen riemuitsee kammetessaan lohen veneeseen.

Napakka isku nuijalla potkivan kalan päähän tainnuttaa kalan. Muut verkossa olevat kalat, ahvenenköriläät ja pieni hauki, joutavat takaisin ahdin valtakuntaan.

Kalastajien lohiloukut sijaitsevat suurin piirtein Rontin saaren edustalla Iissä. Ensimmäinen kokemispaikka on Käyrän Leton edustalla. Kaksi muuta ovat avomerellä, joista toinen on Ahvenmatalaksi nimetyn paikan lähettyvillä. Mantereelle on matkaa kolmisen kilometriä. Jokaiseen lohiloukkuun kuuluu noin 200 metriä aitaverkkoa.

Kahdesta muusta kokemispaikkoja tulee lisää ahvenia, särkiä, haukia ja lahnoja. Nämäkin päästetään saman tien vapauteen, sillä nyt ollaan hakemassa lohta.

Lohiloukun kokeminen on kovatuulisella ilmalla tarkkaa puuhaa, ja lohiloukun kokemishetkellä puhalsi navakka länsituuli 12-14 metriä sekunnissa. Toinen kalastajista tasapainoilee veneen keulassa ja toinen työskentelee keskellä. Molemmat kalastajat ovat tietysti varustautuneet pelastusliiveillä.

Painavan verkon nostamiseen tarvitaan voimaa, ja vanttiköyden kanssa pitää olla tarkkana. Köysi nimittäin hilataan kuusimetrisen avoveneen yli joka kerta, kun loukku koetaan.

"Harjateräksestä valmistetut vanttitangot on lyöty talvella loukun paikalle pohjaan. Vanttiköydet upotetaan syksyllä ja keväällä ne naarataan ylös", Veijovaara tietää.

Kun loukot on laitettu takaisin veteen, suunnataan vene kohti Rontin saarta. Saaren rannassa kala perataan. Lokit huomaavat toimenpiteen ja alkavat kierrellä perkauspaikan yllä. Lohi punnitaan 12-kiloiseksi.

"Hylkeen syömiä lohia ei tänä vuonna ole vielä näkynyt", huomauttaa Tervonen perkuuhommien ohessa.

Sen sijaan hylkeen vaurioittamia koukkuleukia on nähty muutamia. "Kyllä hylkeen kuopaisemia lohi voi syödä, kun lihasta leikataan vauriopaikka pois", Tervonen opastaa.

Loukku vietiin vapun tienoilla mereen. Tähän mennessä siitä on saatu viisi alle kymmenkiloista vonkaletta.

Kumpikin kalastajista päivittelee kehnoa alkukesän saalista, johon eräänä syypäänä epäillään olevan Perämeren suuri hyljekanta. Kalastajaporukalle hylkeitten vaurioittamien verkkojen paikkaaminen on jo tuttua puuhaa.

Nyt pyydetystä lohesta valmistetaan soppa, joka nautitaan ystäväpiirissä Piukkulantörmällä Iissä juhannuspäivänä.

Ilmoita asiavirheestä