Keskikesän juhla juhannus täyttää jälleen tanssilavat.
"Viime juhannuksena Naapurinvaaran huvikeskuksessa väkeä oli reilu 1 500 henkeä illassa, kun tavallisena iltana on noin tuhat henkeä", kertoo Naapurinvaara huvikeskuksen ohjelmavastaava Sirpa Moilanen.
Usein lavatansseihin lähdetään tuttuja tapaamaan tai jopa puolisoa etsimään.
"Meidänkin lavalla on syntynyt uusia ihmissuhteita, joista osa on johtanut jopa avioliittoon", vakuuttaa 10-vuotisjuhlavuottaan viettävän Urjanlinnan matkailuisäntä Jari Pennala.
"Varsinkin juhlapyhinä ihminen kaipaa seuraa ja usein sitä lähdetään etsimään tanssilavoilta. Juhannuksena monella on alkanut kesäloma ja meno tansseissa on rennompaa. Ehkä sillä alkoholillakin on osuutta siihen, että juhannuksena ihmiset vapautuvat enemmän", arvelee Moilanen.
Vaikka sukupolvet muuttuvat, on kesälavoilla säilynyt ainakin osa entisaikojen glamourista ja romantiikasta. Pennalan mukaan tanssilavakulttuuri voidaan tiivistää kolmeen asiaan: kukkamekko, koivu ja vesi.
"Kukkamekot kuuluvat vieläkin lavatansseihin. Lisäksi tänä vuonna ovat salsahameet muodissa", kertoo Moilanen. Perisuomalaiseen tanssilavakulttuuriin kuuluvat myös taskumatit.
"Välillä tansseista käydään auton takakontilla ottamassa ryypyt väkevästä pullosta ja taas lähdetään sisälle tanssimaan niin, että hiki virtaa." "Sinällään tanssit eivät ole muuttuneet, mutta tansseissa käy jo vanhempien lapsia. Tansseissa noudatetaan yhä totuttuja tapoja haussa sekä paikoissa, missä seisovat pojat ja missä tytöt", sanoo Pennala.
Tanssipaikoilla väkeä käy aina nuorista lähtien.
"Juhannusaattona liikkuvat nuoret ja juhannuspäivänä vanhemmat. Vaikkei välttämättä uskoisi, niin nuoret tulevat kuuntelemaan esimerkiksi Kake Randelin 70-luvun kappaleita. Myös Yölintu on yksi nuorison suosikeista", kertoo Moilanen.
Sekä Moilanen että Pennala kertovat artistien vaikuttavan suuresti yleisömäärään.
"Mitä kovemmat artistit, sitä enemmän tanssit vetävät porukkaa. Artistien lisäksi juhannuksena ajankohta toimii tanssilavojen vetovoimana", sanoo Pennala. Nykyiset tanssilavat voidaan jakaa perinteisiin tanssilavoihin tai moninaisiin viihdekeskuksiin. Perinteisillä lavoilla lavaromantiikan pääsee kokemaan parhaiten, ainakin jos saniteettitilat ovat sama asia kuin ulko-wc:t.
"Moderneissa viihdekeskuksissa ovat samat palvelut kuin ravintoloissa. Viihdekeskuksista löytyvät sisävessat, karaoke ja A-oikeudet, joiden lisäksi tanssin ympärille on voinut rakentua matkailua", sanoo Pennala.
Varsinainen tanssisesonki alkaa juhannuksena ja kestää elokuun puoleen väliin. Ympäri Suomea löytyy 550 tanssilavaa.