Jutun otsikkoa korjattu 9.6.2015 kello 15.10. Otsikko oli ensin: Juhana Vartiainen hehkuttaa kyselytulosta: ”Viimeinkin kansa on alkanut osoittaa ymmärrystä”. Vartiainen ei viitannut kommenteissaan Lännen Median Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vaan kommentoi suomalaisten asennemuutoksia aiempiin tutkimuksiin pohjaten.
Suomalaiset olisivat valmiita koskemaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituuteen. Tällä hetkellä ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 työttömyyspäivältä.
Lännen Median Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 52 prosenttia vastaajista kannattaa jonkin verran tai erittäin paljon sitä, että säästöjä haetaan työttömyysturvan kestoa lyhentämällä.
Kysyimme talousasiantuntijoilta mietteitä siitä, millaisia vaikutuksia ansiosidonnaisen keston lyhentämisellä olisi.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen väistyvä johtaja ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen:
”Kun etuuden loppu häämöttää, ihminen työllistyy”
– Viimeinkin rakennemuutokseen epäluuloisesti suhtautuva Suomen kansa on alkanut osoittaa ymmärrystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista kohtaan. Mielestäni ansiosidonnaisen kesto on nykyisellään liian pitkä, lyhentäminen olisi perusteltua. Tarvitaan uusi järjestelmä, joka johtaa rakenteellisen työttömyyden vähenemiseen. Jättäisin mielelläni asiantuntijoiden pohdittavaksi, miten se parhaiten saavutetaan.
– Ansiosidonnaiseen liittyy monenlaisia parametrejä. Voidaan leikata kestoa, tasoa, tai pohtia korvauksen aikaprofiilia, eli että laskeeko korvaus ajan myötä. Hyvän järjestelmän valitseminen edellyttää asiantuntemusta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos kesto lyhenee, siitä seuraisi työttömyyden aleneminen. Tämä tiedetään aika monien pohjoismaisten tutkimusten perusteella. Ihmisten työllistymisen mahdollisuus kasvaa merkittävästi, kun etuuden loppu häämöttää. Silloin etsitään töitä intensiivisemmin, ja aletaan ottaa vastaan sellaisiakin töitä, joita muuten ei otettaisi. Lyhentäminen johtaisi siis työttömyysjaksojen lyhenemiseen.
– Uudistuksen tarkoitus on myös tiukentaa ja yhtenäistää velvoitteita ottaa työtarjouksia vastaan. Tässä suhteessa eri työvoimaviranomaiset toimivat tällä hetkellä vähän erilaisten normien mukaan. Myös hallituksen linjaama työtulovähennyksen kasvattaminen on tärkeä toimenpide: kun työtulosta jää enemmän käteen, on ihmisen näkökulmasta houkuttelevampaa palata nopeammin töihin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas:
”Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat eivät ole hyväosaisia”
– Jos ansiosidonnaisen kestoa lyhennetään, on myös parannettava työllistymisen aktiivitoimia, eli esimerkiksi työttömien valmiuksia uudelleenkouluttautua. Tulisi kehittää erilaista tukea uuteen työhön siirtymiseen ja tarjota voimavaroja työvoimakoulutukseen. Kyllähän työttömyysturvaetuuksia pitäisi viedä aktivoivampaan suuntaan. Tarvitsemme myös parempaa ja räätälöidympää työvoimahallintoa, jos kestoa lyhennetään.
– Sikäli keston lyhentäminen on parempi kuin määrän leikkaaminen, ettei taso ole nykyiselläänkään kansainvälisessä vertailussa kovin korkea. Kun välillä kuulee kutsuttavan ansiosidonnaisella olevia ”hyväosaisiksi”, niin se kalskahtaa kyllä aika kummalliselta. Jos ansiosidonnaisen määrä on vaikka 50 prosenttia entisestä ansiotulosta, tai usein allekin, niin ei voi puhua erityisestä hyväosaisuudesta.
