Juha-lohi pyörii vielä rauhassa Muhoksella Montan voimalan alapuolella Oulujoessa. Se etsii sopivaa naaraslohta, jotta kutu voisi alkaa. "Paikalla passissa on myös hieman suurempi koiraslohi Arvi", tutkimusassistentti Sanni Jörgensen kuulee pyöriteltyään vastaanottimen namikoita.
Lohikoiraat osallistuvat tietämättään riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohitutkimukseen, jossa seurataan radiolähettimien avulla lohen käyttäytymistä Oulun edustan vesialueella, Merikoskessa ja sen kalaportaissa sekä Oulujoessa.
40 lohen mahaan asennettiin loppukesästä muoviputkella noin viiden sentin mittaiset radiolähettimet, joita voidaan peilata vastaanottimin. Näin saadaan tietoa lohien liikkeestä. "Kutulohille lähettimestä ei ole haittaa, sillä ne eivät syö mitään", tutkija Petri Karppinen vakuuttaa.
Puolet merkatuista lohista jäi pyörimään Vihreäsaaren ja Merikosken väliin Oulun edustalle, kun 19 lohta kiiti suoraa päätä Oulujokea ylös aina Montan voimalaitokselle saakka. Sitä ylemmäksi lohella ei ole asiaa. Toisaalta lohet ovat alkuperältään monttalaisia. Muutamat niistä kävivätkin kurkkaamassa voimalan kupeessa sijaitsevan Montan kalanviljelylaitoksen purkuputkea, josta ne on aikanaan laskettu vapauteen.
Oulujokeen nousseista lohista pienehkö koiras ja suurempi naaras ovat jo laskeneet vahingoittumattomina Merikosken voimalan turbiinien läpi Hartaanselälle miettimään kutumahdollisuuksia. Esimerkiksi Merijalin rannasta on tullut niin kiihkeitä radiosignaaleja, että touhu on jo tutkijoiden mukaan käynnissä. Myös Montassa on viitteitä, vaikka perjantaina Juhan ja Arvin liikkeet olivat varsin verkkaiset.
"Kudusta on ollut merkkejä viikon verran. Oulujoen vesi on jäähtynyt jo alle 5 asteen. Kutu on yleensä ohi parissa viikossa", Karppinen sanoo.
004 kateissa
Oulujokeen nousi lokakuun 2. päivänä lohi numerokoodiltaan 004, nimeltään James. Tuo 11,2 kiloa painanut körmy on kuitenkin kateissa. "004:stä oli aluksi pari havaintoa, mutta sittemmin siitä ei ole kuulunut mitään. James on voinut jäädä jonkun verkkoon. Radiolähettimessä on osoite ja puhelinnumero, johon sen voi palauttaa. Palautetusta lähettimestä maksetaan 20 euron palkkio", Karppinen hoksauttaa.
Jokeen nousseista lohista on itse asiassa hukassa puolet. Kymmenestä lohesta on saatu laajoilta alueilta signaali. "Joessa on syvänteitä, joista signaali ei välttämättä kuulu. Lohia ei ole löytynyt Sangin- eikä Muhosjoestakaan."
Joessa uivia lohia pystytään peilaamaan autoonkin jopa Oulujoen varren maanteiltä. Tutkijoilla on aikeissa varmistaa vielä pohjoisen muita jokia, ettei vain osa radiolohista olisi livahtanut esimerkiksi Kiiminki- tai Simojokeen.
Karppinen valmistelee väitöskirjaa lohien vaellus- ja kutukäyttäytymisestä. Oulujoen tutkimus ei suoranaisesti kuulu kyseiseen työhön, mutta tutkimusassistentti Sanni Jörgensen tekee aineistosta Oulun yliopiston biologian laitokselle pro gradu -opinnäytetyön. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkistaa meneillään olevan radiolohitutkimuksen tuloksia tammikuussa.
Koskia kuntoon
Petri Karppinen ei vielä lähde tekemään meneillään olevan tutkimuksen perusteella johtopäätöksiä, mutta sen hän uskaltaa todeta, että Oulujokeen noussut lohi pyrkii vauhdilla eteenpäin. Lohi ei jää Merikosken ja Montan välille aikailemaan.
"Toisaalta koskialueita saatettaisiin kunnostaa Turkansaaren ja Rovastinsaaren kohdalla. Ne ovat parhaat paikat lohta ajatellen. Kunnostusasiat kuuluvat sitten vesi-insinööreille."
Karppisen mielestä tutkimus todistaa sen, että Merikosken kalaportaat toimivat ja niistä on hyötyä. Jos jotakin Merikoskessa voisi parantaa, niin lohet näyttivät vierastavan uittoränniportaiden kauneuspadon puoleista päätä.
"Ne eivät oikein uskaltautuneet pitkästä pimeästä rännistä ulos, mutta kun ne menivät läpi, ne olivatkin vauhdilla seuraavista Hupisaarten portaista läpi ja pian Montassa. En osaa sanoa, olisiko jotakin tehtävissä uittorännissä."