Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hymyili huojentuneena, kun sopu hallituksen, ay-liikkeen ja työnantajien välillä alkoi sarastaa.
– Olen iloinen. Ensimmäistä kertaa prosessin aikana on konkreettisia toimia ja pientä toivoa siitä, että työmarkkinajärjestöt voisivat sopia korvaavista toimista. Tämä on ollut aika kivireen vetämistä tähän saakka, Sipilä huokaisi.
Elokuussa Sipilä arvioi, että kolmikantaisen neuvottelukulttuurin kulta-ajat olisivat takana. Nyt hän uskoo sopimusyhteiskunnan säilymiseen.
– Nyt olemme päässeet yhden pykälän eteenpäin. Työmarkkinajärjestöjen tapaaminen oli erittäin hyvähenkinen. Se oli positiivisuudessaan ehkä paras tapaaminen. Nyt järjestöillä on näytön paikka. Eihän se vielä ole seinällä, että tämä olisi sovittu. Tässä on todella isoja asioita heidän pöydällään, Sipilä painotti järjestöille antamansa mahdollisuuden suuruutta.
Pääministeri tunnusti avoimesti, että umpisolmun avaaminen on hallituksenkin etu.
– Olen hyvin huojentunut, että löytyi lainsäädännöllinen keino jättää kaksi kipeintä toimenpidettä pois. Tiesimme etukäteen, että ne olisivat hankalia. Silloin emme tienneet, että tämä keino voisi löytyä. Emme antaneet periksi. Tätä hierottiin todella kauan, ja eri asiantuntijoita kuullen löytyi ratkaisu, Sipilä kuvaili sitä, miten hallitus keksi idean lomarahojen ottamisesta lakiin.
Idean isää hän ei suoraan paljastanut, mutta antoi henkilöstä avoimen vihjeen.
– En halunnut antaa tässä asiassa periksi.
Kansalaispaine vaikutti
Sipilä kertoi keskustelleensa lomarahojen leikkaamisesta etukäteen järjestöjen kanssa.
– Lomarahasta keskustelimme. Julkisuudessakin muutamat järjestöt ovat sanoneet, että mieluummin siitä kuin vuorolisistä, mutta järjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen korvaavasta ehdotuksesta, joka nyt on hallituksen pöydällä.
– Olemme haistelleet, että ehdotukselle on suurempi yleinen hyväksyntä kuin alkuperäiselle paketille.
Sipilä tunnusti kansalaispaineen jo vaikuttaneen hallituksen päätöksentekoon. Puolitoista viikkoa sitten pidetty suurmielenilmaus, julkinen kirjoittelu ja suora kansalaispalaute saivat hallituksen muuttamaan politiikkaansa.