Juha Saik­ko­nen MTK:n uudeksi nok­ka­mie­hek­si

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n valtuuskunta valitsi torstaina kevätkokouksessaan Espoossa uudeksi puheenjohtajakseen tohmajärveläisen sianliha

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n valtuuskunta valitsi torstaina kevätkokouksessaan Espoossa uudeksi puheenjohtajakseen tohmajärveläisen sianlihantuottajan Juha Saikkosen.

Pesti vapautui, kun tuottajajärjestön nokkamiehenä 13 vuotta toiminut maanviljelysneuvos Paavo Lintula jätti paikkansa.

Pohjois-Karjalan tuottajaliiton puheenjohtajana viime vuodet toimineen 42-vuotiaan Saikkosen valinta ei tullut täytenä yllätyksenä, sillä hänen nimensä oli vahvasti esillä ennakkoarvioissa. Kaikkiaan puheenjohtajavaalissa oli neljä ehdokasta.

Vaalissa Saikkonen sai taakseen enemmistön vain täpärästi. Toisen kierroksen äänestyksessä Saikkonen voitti pirkanmaalaisen Hannu Koivusen äänin 26–25.

Valtuuskunnan puheenjohtaja on yksi MTK:n avainhenkilöistä, sillä valtuuskunta käyttää järjestössä ylintä päätösvaltaa.

Valtuuskunnan puheenjohtaja osallistuu myös järjestön johtokunnan, johtoryhmän, metsäjohtokunnan ja metsävaltuuskunnan työskentelyyn.

Puheenjohtajavalinnan lisäksi valtuuskunnan kokouksen asialistalla oli ajankohtaisia maa- ja metsätalouskysymyksiä. Etenkin metsiensuojelu puhutti.

"Millä rahoitetaan ympäristöjärjestöjen esittämät uudet metsänsuojeluvaateet? Suojelun sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin vaateiden esittäjät eivät ole ottaneet kantaa", metsäjohtaja Martin Lillandt korosti.

Myös Etelä-Suomen metsien suojelua pohtivan toimikunnan arvioitiin olevan unohtamassa sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin. Ainakaan tähän mennessä se ei ole MTK-laisten mielestä ehtinyt paneutua niihin riittävästi.

Kotoiselle suojelulle vaihtoehtona esitettiin suojelualueiden vuokraamista Venäjältä tai muista siirtymätalouksien maista.

Ajatuksen taustalla on maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen mukaisen joustomekanismin soveltaminen luonnonsuojeluun.

"Venäjän taigametsien monimuotoisuuden kehittämisestä hyötyisi niin Venäjän valtio kuin Suomikin. Ne ovat taloudellisesti vaikeammin hyödynnettävissä ja niissä on ekologisia arvoja Etelä-Suomen metsiä enemmän", Lillandt perusteli.

Ilmoita asiavirheestä