Ampumaurheilussa urheilupsykologit ovat merkittävä osa valmennusta. Ampumaurheiluliiton valmennusryhmässä on kolme urheiluun erikoistunutta psykologia, jotka auttavat lajin huippuja henkisessä valmistautumisessa kilpailuihin. Urheilijat ovat kokeneet yhteistyön hedelmälliseksi.
- Kyllä heistä on ollut hyötyä. He auttavat asioissa, joita urheilija itse ei välttämättä muuten pitäisi niin tärkeänä, sanoo Juha Hirvi, yksi viime vuosien parhaista suomalaisampujista.
Kotkalainen Hirvi, 43, on tehnyt psykologien kanssa yhteistyötä koko uransa ajan. Se on myös tuottanut tulosta, josta osoituksena kaksi MM-kisojen toista sijaa (vuosina 1986 ja 1988) ja vuoden 2000 Sydneyn olympialaisten hopeaa pienoiskiväärien täysottelussa.
Hirvi uskoo, että myös muissakin urheilulajeissa yhteistyötä psykologien kanssa voisi tiivistää.
- Pitäisi ensin vähän kartoittaa, miten kannattaisi toimia. Kyllä he osaavat olla avuksi muissakin lajeissa. Psykologit auttavat paitsi latauksen löytämisessä, myös keskustelun herättämisessä, Hirvi linjaa.
Myös vuoden 2003 ampumaurheilijaksi valittu Krister Holmberg, 31, korostaa psykologien roolia.
- He auttavat erityisen paljon varsinkin nuoria urheilijoita. Vanhempana saa paremmin kokemusta eri kilpailutilanteista, mutta huipulle pyrkivien urheilijoiden auttamisessa heidän roolinsa on tärkeä, viime marraskuussa olympiakiväärin 40 laukauksen EM-kultaa voittanut Holmberg puntaroi.
Psykologeina ampujien valmennusryhmässä ovat Tuija Lievonen, Tapio Nieminen sekä Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa työskentelevä Niilo Konttinen. Konttinen toimii taustavaikuttajana myös nuorten maajoukkueryhmän valmennuksessa. Hän haluaa korostaa, että psyykkistä valmennusta ei tarvitse aina nähdä niin negatiivisessa valossa.
- Se ei ole pelkästään sitä, että urheilija tulee paljastamaan heikkouksiaan. Yritämme auttaa urheilijaa löytämään uusia näkökulmia, ja urheilijoillakin on tavoitteena ainoastaan itsensä kehittäminen. Se on pitkäjänteistä työtä. Psyykkistä harjoittelua urheilijat tekevät päivittäin, Konttinen kertoi.
Pitkä ja tiivis
yhteistyö
Kolmikko tekee tiivistä yhteistyötä. Maajoukkueryhmässä on 30 urheilijaa, joista jokainen psykologi auttaa kymmenen ampujan valmennuksessa henkilökohtaisesti. Kyseisiä urheilijoita ei ole jaettu psykologien toiminnan alaisuuteen paremmuuden tai lajin mukaan.
Ampumaliiton valmennusryhmän päällikkö Kare Nervanpalo kertoo, että psykologit eivät ole uusi ilmiö valmennuksen apuna.
- Pitkät on perinteet. Varmaankin 15 vuotta ollaan käytetty psykologeja. Toteutusmallit ovat tosin muuttuneet hieman vuosien varrella, Nervanpalo muistelee.
Nervanpalo on johtanut valmennusryhmää vuodesta 2001, jolloin alkoi poikkeuksellisen tiivis yhteistyö psykologien kanssa. Se kesti kaksi vuotta aina viime vuoden loppuun saakka, ja pääpaino oli urheilijan suhtautumisessa kilpailutilanteeseen.
Yhteistyö on pitkäjänteistä ja jatkuu myös tulevaisuudessa. Nykyisellä toimintamallilla se jatkuu ainakin vuoteen 2005, sillä psyykkisen valmennuksen toimintatapoja ei kannata liian usein muuttaa. Nervanpalon mielestä urheilijat ovat suhtautuneet psykologeihin positiivisesti.
- Kaikenlaista palautetta on mukaan mahtunut. Kritiikkiä on tullut lähinnä käytännön toteutuksista, kun joitain pitkän matkan päässä asuvaa henkilöä ei psykologi ole ehtinyt tapaamaan ja sellaista. Mutta myös puhelimitse ja sähköpostitse hommaa on hoidettu. Eniten on tullut myönteistä palautetta, Nervanpalo tuumi.