Kaksi laulujoutsenen tuoretta raatoa viruu pellon tulvavedessä voimajohtolinjan alla. Seuraavana päivänä uhreja tulee lisää lintujen törmäillessä pimeässä lankoihin.
Näky on tyypillinen useilla joutsenten muutonaikaisilla kokoontumispaikoilla. Joutsenten määrän lisäännyttyä ovat myös törmäysvahingot kasvaneet.
Ongelman laajuuden selvittämiseksi BirdLife Suomi käynnistää valtakunnallisen riskipaikkakartoituksen. Tehtävänä on koota tiedot kaikista merkittävimmistä turmakohteista.
”Tähän saakka on toimittu lähinnä yksittäistapausten kautta, toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa BirdLife Suomesta sanoo.”
Ihmiset ovat ilmoittaneet turmapaikoista ja järjestö on pyrkinyt vaikuttamaan paikalliseen sähköyhtiöön vaarallisten johtojen merkitsemiseksi.
Yleensä riskipaikkojen johtoihin on kiinnitetty lintupalloja.
”Eivät ne sataprosenttisesti estä törmäyksiä, mutta ehdottomasti vähentävät turmia merkittävästi.”
Arkiomaan mukaan vasta linjojen maakaapelointi poistaa ongelman kokonaan.
”Onkin hieno asia, että vanhojen sähköverkkojen saneerauksessa maakaapelointi on yleistymässä. Sitähän ei tehdä lintujen takia, mutta linnut siitä hyötyvät.”
Satoja tuhansia
lintuja kuolee
Törmäykset sähköjohtoihin ovat isojen lintujen ongelma. Valtakunnallista arviota turmien yhteismäärästä ei ole tehty, mutta paikallisiin selvityksiin viitaten Arkiomaa arvelee satojen tuhansien lintujen kuolevan törmäyksiin vuosittain.
”Joillekin harvinaisille linnuille johtoihin törmääminen on merkittävä kuolinsyy.”
Joutsenten ohella vaarassa ovat etenkin hanhet ja kanalinnut. Myös petolintuja kuolee paljon voimalinjoista saamiinsa sähköiskuihin.
Joutsenbongaus järjestetään keskitetysti marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.–4.11. Siinä kerätään tietoa joutsenille vaarallisista johdoista ja selvitetään ensimmäisen kerran Suomessa syyslevähtävien joutsenten määrä.
Marraskuussa laulujoutsenten muutto on vilkkaimmillaan. Leutoina alkutalvina muutto jatkuu joulukuun puolelle.