Kestääkö Joutsenlammen satumainen lumous, jos katsoja näkee joutseneksi taiotun prinsessa Odetten mahdollisena lintuinfluenssaviruksen isäntänä? Mikä tautipesäke onkaan Tsehovin klassikkonäytelmän valkea lokki, joka rötköttää kuolleena penkillä todistamassa Trigorinin ja Ninan rakkauskohtausta? Onko sillä H5N1-virus?
Maailmalla pelätään lintuinfluenssaepidemiaa, mutta hysteriaa ei haluta lietsoa. Silti suhtautumisemme lintuihin on ehtinyt saada uuden aspektin. Ajatuksemme on jo tartutettu.
Taide ei jää kylmäksi
Jatkossa myös taideteosten pienet livertäjät ja suuremmat siivekkäät saattavat saada uusia merkityksiä, joita ympäröivä todellisuus ruokkii. Tulkintoja tekevät sekä taiteilijat että heidän yleisönsä.
Tartuntatautien esihistoriaa tutkineen FT Mika Kallioisen mukaan niiden historia alkoi noin 12 000 vuotta sitten, kun ihminen kesytti ensimmäiset kotieläimet. "Tuhkarokko tuli mitä ilmeisemmin koirilta, isorokko joko naudoilta tai apinoilta, kurkkumätä naudoilta ja influenssa sioilta", Mika Kallioinen toteaa kirjassaan Rutto & rukous (Atena 2005).
Untuvat pois silmiltä
Vielä ei ole tehty tieteellistä tutkimusta lintuinfluenssaviruksen vaikutuksesta näitä lentäviä eläimiä sisältävien taideteosten tulkintaan. Tulevat tapahtumat eivät taatusti jätä taidetta kylmäksi.
Taiteilijoiden on kehuttu herkästi aistivan yhteiskunnan mentaalista, henkistä ilmastoa.
"Taide voi tarttua tällaisiin aiheisiin ja vaikuttaa ihmisten näkökulmaan. Taide voi avata ihmisen silmät näkemään semmoista, mitä hän ei ole ennen nähnyt tai miltä hän on sulkenut silmänsä", uskoo tanssija, koreografi Jorma Uotinen.
Uotinen teki 2000-luvun alussa Joutsenlammesta oman versionsa Joutsenlampi2, jossa untuvien alla olikin miehiä. Jorma Uotinen näkee taiteen perimmäiseksi tehtäväksi viedä sivistystä eteenpäin.
"Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei taideteos voi suoraan muuttaa maailmaa. Mutta koettuaan taideteoksen, joka käsittelee esimerkiksi tämmöistä aihetta tai antaa siihen assosiaation tai vihjeen, se toivottavasti saa ihmisen tarkistelemaan omaa suhdettaan asiaan."
Vääntyneet liikkeet
Joutsenlammessa prinssi Sigfrid rakastuu joutsenprinsessaan, jonka ilkeä peikko, paroni Roth-bart on tai´´allaan ottanut valtaansa. On vaikea arvata, kuinka nopeasti maailmalta tulee vastaan Joutsenlampi-tulkinta, joka on syntynyt reaktiona lintuinfluenssaan -- ei välttämättä itse virukseen, vaan esimerkiksi siihen, kuinka tartuntatauti pandemia-vaiheessa haastaa humanismin.
Luultavasti ihmiset alkavat käyttäytyä hyvin primitiivisesti ja itsekkäästi. Kysymys on eloonjäämisestä ja kuolemanpelosta.
Satumaisesta Joutsenlammesta voi symboliikan kautta rakentaa yhteiskunnallisen tulkinnan. Uotinen innostuu ajatusleikkiin houkuteltuna: "Lintuinfluenssa voisi jollakin tavalla vääntää liikekielen. Yht´´äkkiä näkyisi, että linnut ovat sairastuneita. Rothbart on teoksen uhka ja vaara, koko tämä pandemia."
Rokotettu klassikko
"Joutsenlampi on rokotettu lintuinfluenssa vastaan", toteaa koreografi, tanssija Sami Saikkonen.
Saikkonen käsittelee klassikkoa Suomen Kansallisoopperalle tekemässään versiossa Pienten joutsenten lampi.
"Ei Joutsenlammen joutsenilla ole mitään hätää. Melkein päinvastoin: jos jotain kauheata tapahtuu, silloin ihmiset yleensä kaipaavat kauneutta." Saikkonen ajattelee, että taiteen aika tulee, kun on nähty, mitä tapahtuu ja mitä siitä seuraa. "Esimerkiksi Joutsenlampi 2015. Siinä voisi näyttää, mitä joutsenille on tapahtunut. Siitä saisi poleemisen teoksen, jolla varmasti olisi katsojia."