Parhaillaan Oulun eteläpuolisille pelloille muuttomatkallaan ehtineiden laulujoutsenten pesintä epäonnistui Pohjois-Suomessa tänä kesänä lähes täysin.
– Muuttavien lintujen joukossa on vain yksittäisiä poikasia. Laskin yhdestä Kuusamojärven tokasta noin 700 lintua, mutta alle kymmenen poikasta. Yleensä tämän kokoisissa tokissa on 70–80 poikasta, kertoo Kuusamon Lintukerhon puheenjohtaja Jarmo Martiskainen.
Luontokuvaaja ja lintuharrastaja Olli Lamminsalo arvelee, että osa niistä joutsenista, joiden pesintä onnistui, saattaa odottaa vielä poikastensa vahvistumista ennen muuttomatkalle lähtemistä.
– Voi olla, että tänä vuonna muuttomatkalle lähdettiin hieman etuajassa, koska poikasia ei ole.
Epäonnistuneen pesinnän taustalla on kylmä kevät ja kolea kesä. Pesimäajan säällä on ratkaiseva merkitys sen onnistumiseen.
– Monet parit aloittivat pesinnän toukokuussa, vaikka oli pakkasta ja satoi lunta, mutta keskeyttivät sen myöhemmin. Laulujoutsen pystyy arvioimaan, että ei kannata aloittaa pesintää, jos pohjoisilla alueilla kevät menee niin myöhään, ettei poikasia ehdi kasvattaa muuttokuntoon ennen talven tuloa, Lamminsalo tietää.
Joutsenkantaa huono pesintätulos ei romahduta, sillä sen populaatio on vahva kaikkialla pohjoisessa. Laji on hyötynyt lämpimistä keväistä.
Paikka- ja puolisouskollinen pesijä
Suomen kansallislintu laulujoutsen on paikka- ja puolisouskollinen pesijä. Se valtaa pesimäaikana reviirin rehevän lammen, järven, merenrannan tai joen rannalta.
Järvien rannoilla voi pesiä useita joutsenpareja, mutta lampia hallitsee vain yksi joutsenpari, joka voi hyvinkin aggressiivisesti karkottaa lajitovereitaan ja muita vesilintuja.
”Joutsenisä on määrätietoisesti häätänyt pois kaikki järvelle pyrkineet lajitoverinsa ja suojellut näin pesueen kahta poikasta. Ylilentävien ajaminen muualle on linnun kannalta ainoa järkevä ratkaisu.” Jarmo Martiskainen Kuusamon Lintukerhon29puheenjohtaja
Naaras munii huhti-toukokuussa 4–7 vaaleaa munaa. Poikaset kuoriutuvat reilun kuukauden haudonnan jälkeen ja saavuttavat lentokyvyn 75–100 vuorokauden kuluessa. Ne itsenäistyvät noin 1-vuotiaina ja saavuttavat sukukypsyyden 4–5-vuotiaina.
Joutsen oli 1950-luvulla lähes sukupuuton partaalla Suomessa. Nykyisin se pesii lähes koko maassa määrältään runsastuen johtuen lajin rauhoituksesta.
BirdLife Suomi järjestää Joutsenbongaus-tapahtuman tulevana viikonloppuna 28.–29.10. Tapahtuman tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon Suomessa on syksyllä joutsenia ja missä ne levähtävät.
Joutsenbongaus on järjestetty aikaisemmin syksyinä 2012–2014. Viimeksi eli kolme vuotta sitten lokakuun lopussa havaittiin noin 57 600 laulujoutsenta ja syyskannan suuruudeksi arvioitiin noin 70 000 laulujoutsenta. Syyskanta muodostuu pesivistä pareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista. Pesimäkannan suuruus on noin 10 000 paria.
Havaintojen lisäksi Joutsenbongauksessa kerätään tietoja paikoista, joissa sähköverkko on riski joutsenille. Havaittuja törmäyksiä on ilmoitettu jo yli sadalta paikalta eri puolilta Suomea.