Sadat tuhannet bosnialaiset elävät edelleen pakolaisina maansa ulkopuolella ja sen sisällä, vaikka Bosnia-Hertsegovinan sota päättyi joulukuussa 1995 tehtyyn Daytonin rauhaan ja lupaukseen pakolaisten paluumuuton järjestämisestä.
Etniset erimielisyydet ovat estäneet ihmisten laajamittaisen paluun kotikonnuilleen. Avustustoimien ja -varojen siirtyminen Afganistaniin ja Irakiin uhkaa nyt entisestään hidastaa paluumuuttoa. Maailman siirtolaisvirastossa IOM:ssa jopa pelätään, että poismuutto Bosniasta kasvaa paluumuuttoa suuremmaksi.
Oman uhkansa Bosnian herkkään turvallisuustilanteeseen tuovat kymmenet tuhannet Bosnia-Hertsegovinan liittovaltion ja sen serbitasavallan armeijoista irtisanottavat sotilaat.
"Maassa, jossa aseiden hankkiminen ei ole mikään ongelma, työttömien ammattisotilaiden suuri joukko on selvä turvallisuusriski", sanoo kanadalainen Frederico Soda.
Soda johtaa IOM:n hanketta, jolla armeijasta irtisanottavia nuoria miehiä yritetään sijoittaa työmarkkinoille ja uudelleenkoulutukseen. Tehtävä on vaikea, sillä Bosnian työttömyysaste on 40 prosenttia, paikoin jopa 80 prosenttia.
"Sarajevossa olevat läntiset diplomaatit ymmärtävät riskin, mutta heidän hallituksensa eivät. Ne leikkaavat Bosnia-varoja puoleen nykyisestä", huokaa Frederico Soda.
Paluuraha houkuttimena
Monet maat houkuttelevat pakolaisina eri puolilla Eurooppaa eläviä bosnialaisia palaamaan vapaaehtoisesti antamalla heille kotiuttamisrahaa tai sitouttamalla heidät omavastuuosuudella paluuasuntoon. Suomi osallistuu muiden Pohjoismaiden kanssa muun muassa vanhempien pakolaisten paluumuuttohankkeeseen.
Monet Bosniaan palanneet työikäiset ovat lyhyen ajan kuluttua hakeutuneet uudestaan ulkomaille myytyään avustusvaroin rakennetut talonsa.
"Suurin syy tähän on työttömyys. Sosiaaliavustus tai pimeät työmarkkinat Euroopassa ovat usein houkuttelevampi vaihtoehto kuin mitä kotimaa voi tarjota. Juuri siksi rahoitusta ja investointeja Bosniaan ei pitäisi lopettaa", Frederico Soda sanoo.
"Onneksi Bosnia on Euroopassa"
Kansainvälinen yhteisö vähentää jatkuvasti läsnäoloaan Bosniassa. Sodan vaurioiden korjaaminen on kuitenkin edelleen kesken, ja monet avustustyöntekijät kokevat tilanteen epätoivoiseksi.
"Rahoituksen ehtyessä tilanne vain pahenee. Ihmiset eivät halua palata, vaan päinvastoin lähteä maasta. Ongelmat tulevat heidän mukanaan", varoittaa Frederico Soda.
"Onneksi Bosnia on sentään Euroopassa. Afrikassa tai Aasiassa meidät unohdettaisiin kokonaan, kun humanitaarinen kiinnostus on siirtynyt Afganistaniin ja Irakiin", Soda sanoo.
Vuoden 2002 loppuun mennessä IOM on avustanut Bosnia-Hertsegovinassa noin 200 000 ihmisen paluumuuttoa. Noin 800 000 ihmistä ei ole voinut palata sotaa edeltäneeseen kotiinsa.