– Välillä on hyvä irrottautua kaikesta. Meidän täytyy saada myös olla vailla tavoitteita ja suoritteita. Ihan vain olemalla olla.
Näin julistaa dosentti Marja-Liisa Manka. Hänen mukaansa elämme suoritusyhteiskunnassa, jossa verenkiertoomme on asennettu ajatus siitä, että koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain. Emme kuitenkaan keksi uusia ja parempia keinoja asioiden tekemiseen, jos teemme kaiken aina rutiinilla ja pysähtymättä.
Manka näkee joutenolon ja suoritusvapaat hetket tärkeinä palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta.
– Joutilaisuus tuo hyvää oloa, minkä ansiosta aistimme avautuvat ja saamme tankattua energiaa pahan päivän varalle.
Pysähtyminen ja tekemättömyys voivat tuntua mahdottomalta jatkuvaan tekemiseen tottuneille. Manka sanoo, että olisi terveellistä ainakin yrittää opetella joutenoloa. Kun mieli on vapaana kaikista paineista, uudet näkökulmat voivat avautua.
Parhaimmillaan joutilaisuus voi aiheuttaa flow-tilan. Aika kuluu huomaamatta, mieli kääntyy hyväksi, ja isonkin pulman saa ehkä ratkaistua.
– Löydämme asioita ollessamme pysähtyneenä. Rentoutuneena tarkkaavaisuus ja näkökyky laajenevat. Pää tyhjenee, ja luovia ajatuksia pääsee syntymään.
Oma asia jokaiselle
Ihmeitä ei vaadita joutilaisuudessa onnistumiseen. Joutilaisuus voi tarkoittaa jokaiselle eri asiaa. Tärkeintä on se, että tekee jotain mukavaa itselleen. Mankan mukaan kaikki suorittamaton tekeminen, joka on tavoittelematonta, voidaan lukea joutilaisuudeksi.
– Minuun on asennettu syvälle tekemisen meininki, joten itse rentoudun parhaiten mustikkametsällä tai eksymällä luontopolulla. Eräs rouva taas kertoi minulle, että he rentoutuvat yhdessä miehensä kanssa katsoessaan turhanpäiväistä tv-sarjaa töiden jälkeen. Nainen kertoi, että mies saattaa välillä jopa nukahtaa kesken katsomisen.
Joutilaisuus voi olla vaikkapa laineiden liplatuksen katsomista, laiskottelua tai viinilasillisen nauttimista terassilla. Manka kertoo, että mittaamme liian herkästi kaikkea, mitä teemme. Esimerkiksi liikuntasuorituksia.
– Joutilaisuus ei saa muuttua pakonomaiseksi tai ahdistavaksi, sillä sen ideana on juuri se, että irtautuu tavoitteellisuudesta.
Käsillä puuhaamista
Ihanteellinen joutilaisuus tarvitsee kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan mukaan poutaisen päivän ja soutuveneessä makoilun keskellä järvenselkää, mutta joutenoloa voi aluksi harjoitella toisenlaisen tekemisen kautta.
Sellaista voi olla käsillä puuhaaminen, puutarhahommat tai marjastaminen, erityisesti kesälomalla.
– Kun keskittyy miettimään, mistä marjoja löytyy, ajatukset irtautuvat väkisinkin työasioista.
Ajatuksiin saa myös toisenlaisia näkökulmia, kun on fyysisesti uudessa paikassa, kuten lomilla yleensä ollaan. Siispä lomalla joutilaisuutta voi oivallisesti harjoitella.
Ympäristön tulee olla rauhallinen. Sellainen, jossa mieli saa vaeltaa.
– Jos mieli on jatkuvasti edes puolittain herpaantuva, loma ei tarjoa tarvittua lepoa.
Joutilaisuuden voi tuoda myös työelämään. Hakala on tarkastellut joutilaisuutta työelämän kehityksen kannalta.
– Kaikki yritykset pyrkivät vähentämään löysiä hetkiä pois toiminnastaan, vaikka juuri kiire tappaa uudet ideat, luovuuden ja innovaation.
Mikrotaukoja työssä
Jos raivaisimme aikaa hiljentymiselle ja vapaalle ajattelulle, mahdollisuudet uusien nokioiden ja angrybirdsien luomiseen paranisivat.
Hakalan mukaan jo alle minuutin mittaiset mikrotauot työn ohessa auttavat, kunhan tauot ovat totaalisia. Ajatusten pitää saada keinahdella painottomassa tilassa, jossa ei ole häiriötekijöitä.
Manka uskoo myös mikroelpymishetkien voimaan.
– Välillä pitää pysähtyä edes vähäksi aikaa hetkiin. Kannattaa ikään kuin ottaa tuokiokuva hetkestä ja nähdä kaikki ihana, joka ympärillä on.
Juttu on julkaistu Kalevassa 15.6.2015.