Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltava joustoturvahanke kuulostaa tavallisen palkansaajan korvissa vieraalta sanahelinältä, mutta koskettaa jokaista. Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) suomentaa, että joustoturvalla haetaan uutta mallia, kun työelämässä työnantajat vaativat yhtäältä joustoja, työntekijät tarvitsevat turvaa ja samaan aikaan työelämä ja työmarkkinat muuttuvat rajusti.
Joustoturvalla haetaan uutta tasapainoa jouston ja turvan kesken. Kyseessä on myös yritys saada ihmisiä työllistymään eri keinoin, jotta työvoimapulaa voitaisiin torjua.
Cronberg huomauttaa, että sanan jousto ei tarvitse sisältää vain negatiivisia merkityksiä, kuten kyykyttävä työnantaja, joka siitä ensimmäiseksi voi tulla mieleen.
"Työajan joustolla voidaan tarkoittaa työajan järjestämistä perhevapaiden kannalta. Myös vuorotteluvapaakokeilun mahdollinen jatkaminen liittyy työajan joustoon", Cronberg sanoo. Vuorotteluvapaan jatkosta päättää lähiaikoina sosiaaliturvauudistusta tekevä Sata-komitea.
Hän huomauttaa, että työnantajatkin tarvitsevat turvaa, esimerkiksi varmuutta saada osaavaa työvoimaa.
"Joustoturvan peruslähtökohtana onkin luoda malli, jossa jousto ja turva eivät olisi toisilleen vastakkaisia asioita vaan tukisivat toisiaan", Cronberg linjaa.
Joustoturvan taustalla on epävarmuuden kasvaminen työmarkkinoilla sekä kasvava työvoimapulan uhka. Esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet, ja yhä suurempi riippuvuus suhdanteista on lisännyt irtisanomisten määrää.
Työryhmän suunnittelemassa mallissa ykkösenä on parantaa edellytyksiä nopeasti työstä toiseen siirtymiselle. Siihen voidaan vaikuttaa verojärjestelmällä, työsuhdeturvalla, muuttuvia työmarkkinoita varten muokatulla sosiaaliturvalla ja kannustavalla työttömyysturvalla.
Toinen tavoite on tavoittaa työntekijöitä töihin työmarkkinoiden ulkopuolelta. Cronbergin mukaan Suomessa on 275 000 ihmistä, jotka haluaisivat töihin mutta eivät pääse, koska ovat esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä, kotona, opiskelemassa tai jollakin muulla tavalla työmarkkinoiden ulkopuolella.
Joustoturvassa pitkäaikaistyöttömille tavoitellaan uusia polkuja töihin. Työhönottoon ministeri kaipaa lisää reiluutta ja ennakkoluulottomuutta.
Joustoturva on nyt siinä vaiheessa, että syksyn aikana tehdään luonnos yhteisiksi periaatteiksi. Elokuussa työ jaettiin kolmeen alaryhmään: työelämän sääntelyyn, työelämän laatukysymyksiin ja siirtymävaiheiden hallintaan.
Erillistyöryhmät työskentelevät ensi vuoden ajan, ja joustoturvan pitäisi olla lopullisesti valmis vuonna 2010.
Joustoturva on Euroopan unionin Lissabonin strategiassa lukkoon lyöty hanke, ja maiden on hyväksyttävä yhteiset periaatteet.
Cronberg sanoo, että työ on EU:n tasolla vaikeaa, koska järjestelmät ovat niin erilaisia eri maissa. Työttömyysturvan ja irtisanomissuojan taso vaihtelee hyvin paljon.
Eurooppa-neuvoston viime vuoden maaliskuussa sorvaamassa tavoitteessa työmarkkinoista tulee joustoturvan ansiosta avoimempia ja paremmin tarpeita vastaavia. Työpaikoista tulee tuottavampia.
Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aika on ollut viime vuodesta lähtien ohi, mutta kolmikanta ei työministerin mukaan katoa. Joustoturvan valmistelu edustaa kolmikantatyötä puhtaimmillaan, sillä mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja työmarkkinajärjestöt SAK, Akava ja STTK.