Työaikajoustojen tarve lisääntyy kaiken aikaa. Taloudellisen kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden haasteet sekä asiakkaiden vaatimukset aiheuttavat sen, että joustovaraa kaivataan niin johdolta kuin työntekijöiltäkin.
Toisaalta työntekijät osaavat entistä paremmin määritellä omat ammatilliset tavoitteensa ja vapaa-ajan tarpeensa.
"Ihmiset ymmärtävät sen, että jos firma ei pysy pystyssä, ei ole työpaikkaakaan", sanoo työministeriön Työssä jaksamisen ohjelman projektipäällikkö Tuulikki Petäjäniemi.
Työajan joustot ovat lisääntyneet uuden työaikalain myötä. Se antaa mahdollisuuden sopia työajoista työpaikkakohtaisesti.
Parhaimmillaan joustoilla on onnistuttu lisäämään yrityksen kannattavuutta sekä henkilöstön hyvinvointia, kertoo Työssä jaksamisen ohjelman Vastavuoroisuus on valttia -tutkimus.
Tutkimus selvittää paikallisen sopimisen erilaisia mahdollisuuksia ja sen tavoitteena on rohkaista yrityksiä käyttämään niitä. Joustava työaika toimii tarkoituksen mukaisesti vain, jos työntekijät ovat mukana sopimassa järjestelyistä. Yksipuolinen sanelu ei onnistu. On myös otettava huomioon omat paikalliset lähtökohdat. Kaikkiin tehtäviin joustava työaika ei sovellu.
Liukuvuus
kelpaa
Draka NK Cables Oy:n Oulun tehtaiden tuntipalkkaiset laborantit ovat kokeilleet liukuvaa työaikaa kaksi kuukautta. Kokeilu jatkuu vuoden loppuun, jonka jälkeen arvioidaan, laajennetaanko liukuva työaika käsittämään muita tuntityöläisiä. Työajan muutoksista neuvotellaan asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.
Laborantti Heini Lindrothilla on liukuvasta työajasta pelkästään hyvää sanottavaa.
"Hirmu kiva, kun voi lähteä aikaisemmin. Liukuma voisi olla vielä pidempi", Lindroth pohtii. Laboratorioon tullaan töihin kello 6-8 aamulla ja päivä päättyy kello 14.30-17.30.
Draka NK Cablesin kuukausipalkkalaisten työaika on ollut liukuva jo pitkään. Seurantalaite kertoo koko ajan missä mennään. Työaikaa saa olla enintään 40 plustuntia tai 15 miinustuntia. Jos rajat ylittyvät, sovitaan esimiehen kanssa tarvittavista järjestelyistä.
Esimiehen näkökulmasta joustovaran hyöty on se, että työssäolotunnit käytetään tehokkaammin. "Se on hyvä, jos tilanne vaatii työn viemistä loppuun saakka", Oulun paikallisjohtaja Harri Hautala sanoo.
Innokkaita toppuutellaan
Petäjäniemi nostaa esille myös työaikajohtamisen. Sitä tarvitaan niin kutsutuissa tietointensiivisissä organisaatioissa, kuten IT-yrityksissä, joissa vapaan ja työn raja on hämärtynyt.
Työntekijöistä noin puolet osaavat Tuulikki Petäjäniemen mukaan määritellä omat työaikansa järkevästi. Toinen puoli taas on niin työn imussa, että jopa nukkuminen saattaa jäädä vähiin.
Silloin tarvitaan työaikajohtamista: johtajan on autettava työntekijää laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.
"Toppuutellaan liian innokkaita", Petäjäniemi tiivistää.