Uusi laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta selkeyttää ja joustavoittaa Suomen osallistumismahdollisuuksia, vakuuttivat puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) esitellessään tiistaina hallituksen yksimielisesti hyväksymää lakiesitystä. Eduskunta ryhtyy puimaan sitä ensi viikon tiistaina.
Entisen rauhanturvalain korvaavalla lailla tähdätään siihen, että lainsäädännöllä ei asettaisi ennalta liian rajoittavia tai jäykkiä ehtoja Suomen osallistumiselle kriisinhallintaoperaatioihin.
Ulkoministeri Tuomiojan mukaan Suomi asettuu uuden lain myötä lainsäädännöllisesti samaan asemaan kuin muut EU-maat. Erityisesti EU:ssa tehdyt päätökset nopean toiminnan joukoista antoivat alkusysäyksen rauhanturvalain kokonaisuudistukselle. Uusi laki luo Suomelle edellytykset osallistua täysipainoisesti EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan.
EU:n mandaatti
riittää jatkossa
Merkittävä muutos entiseen lakiin verrattuna on se, että Suomi voi jatkossa osallistua myös sellaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joilla ei ole YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia. Käytössä tämä tarkoittaa sitä, että pelkkä EU:n valtuutus riittää.
Uudessakin laissa peruslähtökohtana on YK:n turvaneuvoston valtuutus sotilaallisen voiman käytössä. Poikkeuksellisesti Suomi voisi kuitenkin tehdä osallistumispäätöksen myös siinä tapauksessa, että YK:n valtuutusta ei ole.
Tällainen tilanne voi ajankohtaistu, mikäli sotilaallinen kriisinhallinta on välttämätöntä, mutta YK:n turvallisuusneuvosto ei pysty reagoimaan tilanteeseen valtuutusta koskevalla päätöksellä.
Ministerit eivät lähteneet spekuloimaan sillä, millaisia poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä. Tuomioja tyytyi muistuttamaan, että että Euroopassa on ollut yksi operaatio, Makedoniassa, joka jouduttiin keskeyttämään, kun YK ei antanut jatkomandaattia. Tuomiojan mukaan EU:lla olisi ehkä ollut haluja jatkaa Makedoniassa.
Viime kädessä eduskunta päättää, lähteekö Suomi mukaan johonkin operaatioon vai ei. Päätös Suomen osallistumisesta tehdään aina tapauskohtaisesti. Jos kyse on YK:n mandaatilla tapahtuvasta operaatiosta, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan päätös riittää. Poikkeustilanteissa Suomen mukaan lähdöstä päättää koko eduskunta.
Suomi mukaan myös
rauhaan pakottamiseen
Tuomioja muistutti siitä, että EU:ssa operaatiosta tarvitaan yksimielistä päätöstä. Näin Suomen kannalta ratkaisevaa on jo unionin päätöksentekovaihe.
Tuomioja arveli, että tarvitaan erittäin korkeaa kynnystä siihen, että nopean toiminnan joukkojen päivystysvuorossa oleva maa päättäisi olla osallistumatta operaation.
Suomi on lähdössä mukaan kahteen taistelujoukkoon. Niistä ensimmäinen joukko. joka muodostetaan yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa, on puoli vuotta kestävässä päivystysvuorossa vuoden 2007 alusta alkaen.
EU:ssa Suomi on hyväksynyt kriisinhallintavalmiuden myös niissä tapauksissa, joiden tavoitteena on konfliktin osapuolten erottaminen toisistaan eli rauhan tai ainakin välirauhan aikaansaaminen. Käytännössä kyse on siitä, että jatkossa Suomi voi osallistua myös rauhaanpakottamiseen.
Kriisinhallintalaki valmisteltiin puolustus- ja ulkoministeriön yhteistyössä. Presidentti Tarja Halonen oli pitkään sillä linjalla, että jatkossakin Suomi osallistuisi vain sellaisiin operaatioihin, joilla on YK:n valtuutus. Presidentti kuitenkin taipui EU-mandaattiin. Tuomioja ja Kääriäinen eivät halunneet enää tältä osin lain valmisteluvaiheita pöyhiä.