Oulu Epäsäännöllisten työaikojen yleistyminen kasvattaa tarvetta yksilöllisesti joustavien työaikamallien laajemmalle käyttöönotolle.
Nykyään yhä harvempi palkansaaja työskentelee virka-aikana maanantaista perjantaihin. Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Irja Kandolinin mukaan säännöllisesti ylitöitä, ilta-, yö,- tai viikonlopputöitä tekee noin 70 prosenttia suomalaisista palkansaajista.
Kandolinin mukaan yksilöllisesti joustavilla työaikamalleilla voidaan vähentää uupumista ja stressiä.
"Tutkimuksissa on ilmennyt, että stressioireet vähenevät ja työtyytyväisyys lisääntyy, kun ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa", Kandolin sanoo.
Talouden nousu toi odotukset joustosta
Parhaillaan työterveyslaitos tutkii joustavia työaikamalleja kaupan alalla, tietotyössä ja ilmailualalla.
"Kaikille tutkimusprojekteille on yhteistä se, että ajatuksena on kokoontua yhdessä johdon ja työntekijöiden kanssa keskustelemaan ja suunnittelemaan työaikoja siten, että tuotannollisten tekijöiden ohella myös ihmisten yksilölliset tarpeet tulisivat huomioiduksi", Kandolin sanoo.
Työaikojen muutokset ovat pitkälti seurausta laman jälkeisestä kehityksestä.
Kun talous lähti nousuun, työntekijöiltä odotettiin joustavan työajoissaan tuotannollisten tarpeiden vuoksi.
Nyt tuotannollisen tehokkuuden rinnalle ovat nousseet työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Kandolin uskoo, että työntekijöiden toiveita ja elämäntilanteita huomioimalla voidaan parantaa työssä jaksamista.
Elämään pitää mahtua muutakin kuin työ
"On mahdotonta määritellä yleisesti parasta aikaa tehdä työtä, sillä kyse on hyvin yksilöllisestä asiasta. Työaikojen suhteen tavoitteeksi voisi ottaa valinnaisuuden lisäämisen. On ihmisiä, joiden on vaikea sopeutua varhaisiin aamuheräämisiin ja toiset ihmiset eivät jaksa ilta- ja yötöissä. Myös elämänkaari, perhetilanne ja ikä vaikuttavat siihen, millainen työaika kullekin sopii", Kandolin huomauttaa.
Kandolinin mielestä työaikoja suunniteltaessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseen.
"Ihmisen elämään pitää kuulua muutakin kuin työ. Kun työajoissa on mahdollisuus joustaa yksilöllisesti, perhe-elämän ja muun vapaa-ajan yhteensovittaminen työn kanssa on helpompaa. Kun ihmisen elämä on tasapainossa, töissäkin jaksaa paremmin", Irja Kandolin perustelee.
Toimii alalla
kuin alalla
Liukuvaa työaikaa lukuun ottamatta muut työajan joustot ovat toistaiseksi vain vähän käytössä. Kuitenkin erilaisia malleja on runsaasti tarjolla, ja kokeiluissa niistä on saatu myönteisiä kokemuksia.
"Esimerkiksi tiivistetystä työajasta ja 6+6-mallista työntekijät ovat etupäässä pitäneet. Myös työaikojen suhteen itsenäisten ryhmien työskentelystä on tullut hyvää palautetta. Vaikutusmahdollisuudet omaan työaikaan lisäävät tyytyväisyyttä", Kandolin korostaa.
Työaikamallien käyttöönotto ei ole sidottu tiettyihin ammattialoihin. "Suunnittelemalla ne saadaan toimimaan alalla kuin alalla, kun kyse on vähän isommasta organisaatiosta. Malleja on kokeiltu esimerkiksi toimistotyössä, teollisuudessa ja kaupan alalla", hän mainitsee.
Kandolinin mukaan myös työnantajapuoli on ottanut uudet mallit vastaan hyvin.
"Väsyminen näkyy työn tuloksissa, ja työajan uudelleen suunnitteleminen on loppujen lopuksi aika helppo tapa parantaa jaksamista. Näyttää myös siltä, että vaihtoehtoisista työajoista on tullut keino houkutella ja motivoida osaavaa henkilökuntaa töihin", hän huomauttaa.