Moniarvoista lehdistöä on meillä pidetty sen verran tärkeänä osana kansalaisyhteiskuntaa, että sen säilymistä on tuettu valtion varoin. Tukea on tarvinnut suuri joukko puoluelehtiä, joiden tilaajamäärät ja ilmoitustulot eivät ole pitäneet lehtiä elinvoimaisina.
Puoluelehtien saamaa parlamentaarista lehdistötukea rukattiin pari vuotta sitten. Tukea alettiin maksaa lehtien sijasta puolueille. Näin jouduttiin tekemään, koska syksyllä 2007 EU totesi suomalaisen lehdistötuen yritystueksi ja siten unionin kilpailulainsäädännön vastaiseksi.
Vaikka puoluelehdet ovat selvemmin tai verhotummin tuoneet esiin taustayhteisöjensä poliittista viestiä, niitä on kuitenkin tehty ja kehitetty journalistisina tuotteina. Tämä oli tarkoitus turvata myös vuodesta 2008 eteenpäin uusimuotoisen tuen avulla. Näin ainakin kerrotaan sovitun hallituspuolueiden puoluesihteerien kesken: entistä lehdistötukea käytettäisiin vastakin puolueiden paperi- ja verkkolehtien tukemiseen.
Ehkä vaaran merkit olisi pitänyt lukea siitä, millä nimellä uutta tukea alettiin kutsua. Lehdistötuesta tuli puolueiden "viestinnän ja tiedotustoiminnan tukea". Tänä vuonna tuota tukea on jaettu 18 miljoonaa euroa, yhtä paljon kuin varsinaista puoluetukea.
Kun entisen tuen käytöstä päättivät pitkälle lehtien tekijät, uuteen tukeen on tarrannut kiinni puoluetoimistojen väki. Seurauksena on ollut ratkaisuja, jotka ovat jotain aivan muuta kuin journalismin edistämistä. Esimerkiksi kokoomus valuttaa tänä vuonna osan potista normaaliin puoluetiedotukseen ja poliittiseen propagandaan.
Tuskin EU tällaista ajoi takaa, kun se halusi muutoksia tuen maksukanavaan. Käytännössä Suomessa on tapahtunut puoluetukien huima korotus entisen lehdistötuen avulla.
Juuri nyt Vasemmistoliitossa lehtituesta kamppaillaan ankarasti. Viime viikonlopun puoluevaltuusto näpäytti puolueen hallitusta palauttamalla lehdille 58 000 euron potin, jonka puoluehallitus oli halunnut puolueen viestintärahoiksi. Kiistassa on kyse myös Oulussa ilmestyvän Kansan Tahdon toimintaedellytyksistä.
Takaisin tulee vain rippeitä, sillä aiemmin puoluehallitus oli päättänyt siirtää ensi vuonna 300 000 euroa lehdiltä puolueen tiedotustoimintaan.
Jos poliittiset lehdet kuolevat, katoaa näkyvä areena, jonka kautta puolueiden kannattajakunta on voinut arvioida myös oman puoluejohdon toimintaa. Ehkä tämä areena on tarkoituskin näivettää.
paakirjoitus@kaleva.fi