Kuusamolainen Jouni Ronkainen sai viime kesästä taas uutta virtaa perhosharrastukseensa.
Vielä alkukesällä viileähköt säät eivät perhosten elämää Koillismaalla isommin suosineet, mutta suven edetessä tilanne muuttui. Lämpimän syyskesän ansiosta levinneisyydeltään eteläisen sitruunaperhosen lisääntyminen luonnistui hyvin, ja lajin toinen sukupolvi rynnisti vaellukselle.
Vaellus ulottui kauas pohjoiseen, ja Kuusamossa normaalisti harvinaiset kirkkaankeltaiset perhoset lepattelivat Ronkaisen ja muutaman muun harrastajan iloksi ketojen yllä joukolla. Ilmavirtausten mukana maisemiin kulkeutui etelästä myös joitakin neitoperhosia.
Muutamat yksilöt päätyivät täydentämään Ronkaisen noin viidensadan yksilön kokoelmaa, mutta erikoisista havainnoista raportoitiin myös tiedepiireille.
"Ennen harrastus oli kokoelmien kartuttamista. Nykyisin se on enemmän tutkimukseen osallistumista. Lajien esiintymisestä tehdään vuosittain yhteenveto Suomen perhostutkijain seuralle. Harrastuksessa ollaan edetty syventävään vaiheeseen", Ronkainen hymähtää kokoelmiaan esitellen.
Erityisen tiivisti lajistoa pidetään silmällä kaupungin keskustan kattavan sadan neliökilometrin karttaruudun alueelta. Viime kesänä sinne perustettiin muiden luontoharrastajien kanssa monilajinen kukkaniittykin, jonne liihottelijoiden toivotaan etsiytyvän.
Postitse maailmalta
Harrastuksen syventävään vaiheeseen Ronkaisella kuuluu myös se, että hän on alkanut kasvattaa perhosia kotioloissa. Se onnistuu terraariossa, kun sinne luodaan sopivat lämpö- ja kosteusolot toukille tai koteloille. Viime aikoina pienestä lasiseinällä varustetusta laatikosta on kuoriutunut etupäässä eksoottisia lajeja kaukomailta.
"Ei aikoinaan tullut mieleenkään, että postitse voi tilata perhosia periaatteessa mistä päin maailmaa tahansa. Internet mahdollistaa kaikenlaista", yli kaksikymmentä vuotta perhosia harrastanut Ronkainen sanoo.
Perhosensa hän on hankkinut Lontoosta sijaitsevalta kasvattamolta, jossa monenkirjavaa lajistoa on kaupan kotelovaiheina. Kotelot maksavat muutaman euron.
Viimeksi terraarioon ripustetusta kotelosta päivänvaloon ponnisti todellinen silmänilo: maailman suurimpiin perhosiin lukeutuva atlaskehrääjä Balin viidakoista. Yli kaksikymmentäsenttisillä siivillä varustettu ilmestys sai lepatella perheen rivitalohuoneistossa muutaman päivän ajan, hedelmänektaria välillä imien.
Sen kohtalona oli tietenkin päätyä Ronkaisen ulkomaisten perhosten kokoelmaan, jossa oli entuudestaan kolmisenkymmentä siivekästä. Komeimpina eteläamerikkalaiset morfoperhonen ja pöllöperhonen.
"Kookkaat trooppiset perhoset särkevät herkästi siipensä ahtaissa huonetiloissa ja lamppuja päin lennellessään. Ei niitä kovin kauan voi elätellä."
Talvehtijoita kellarissa
Kasvattaminen antaa Ronkaisen mukaan uudenlaista sisältöä harrastukseen, koska otusten elämänvaiheita voi seurata lähietäisyydeltä. Kotimaisia lajeja terraariossa on ollut harvemmin, koska niiden alkukasvatus hoituu muuallakin - kellarissa.
"Syyskesällä otettiin taas muutamia toukkia talvisäilytykseen. Ravintokasvia piti olla aluksi mukana, sillä kesti vähän aikaa ennen kuin ne alkoivat kaivautua hiekkaan. Kevään tullen kotelot nostetaan terraarioon, jolloin nähdään, kuinka aikuistuminen onnistuu", Ronkainen valottaa puuhiaan, joissa on mukana kaksi muuta aktiiviharrastajaa.
Kellarissa kesää kotelossaan odottaa muun muassa villakarvajalka -niminen kiitäjä.
Kolmikko on pyrkinyt tuomaan perhosten kiehtovaa maailmaa myös muiden tietoisuuteen. Kun kaikilla on melkoiset kokoelmat, niiden varaan oli helppo rakentaa näyttely. Se oli esillä vuosi sitten saaden kiitosta myös valokuvistaan, joissa perhoset paistattelivat luonnollisessa ympäristössään.
Koska päiväperhoset ovat monilajisesta perhosten suvusta helpoimmin havaittavia, niiden esiintymisestä ollaan parhaiten selvillä. Vielä muutama vuosi sitten päiväperhosia tiedettiin havaitun Kuusamossa 46 lajia, mutta nyt luku on noussut jo 52:een.
Nousu selittyy osin tehostuneella havainnoinnilla, mutta se on myös lämpimien kesien, ehkä ilmastonmuutoksenkin ansiota. "Viime kesä jäi mieleen sitruunaperhosista ja neitoperhosista, edellinen haapa- ja pihlajaperhosista. Mitähän mielenkiintoista tuleva suvi tuo tullessaan", Ronkainen aprikoi.
Ehdokkaita ainakin on tarjolla, sillä koko maassa päiväperhosia on tavattu 119 lajia.