Jouni Hynysen mukaan muu­sik­kous on outo ajatus: "Ehkä tiedän mu­sii­kis­ta ja mu­sii­kin te­ke­mi­ses­tä jotain, mutta soit­ta­ja­poh­jal­ta olen aika heikko"

Jouni Hynynen täyttää 50 ja myöntää ajoin miettivänsä, osaako mitään muuta kuin soittaa rockia.

Qstock kesällä 2015. Jouni Hynynen sanoo työskentelevänsä fiilispohjalta. "Kun teet jotain mistä tykkäät, niin se vaan tulee sieltä, miettimättä sen enempää. Parhaimmillaan se johtaa hyvään." Jouni Hynynen työskenteli aikoinaan viisi vuotta koulunkäyntiavustajana. "Olen Lappeenrannassa törmännyt ihmisiin, jotka olivat silloin ala-asteella, enkä ole turpaan saanut. Kyllä ne ovat 
tulleet kättä paiskaamaan."
Qstock kesällä 2015. Jouni Hynynen sanoo työskentelevänsä fiilispohjalta. "Kun teet jotain mistä tykkäät, niin se vaan tulee sieltä, miettimättä sen enempää. Parhaimmillaan se johtaa hyvään."
Qstock kesällä 2015. Jouni Hynynen sanoo työskentelevänsä fiilispohjalta. "Kun teet jotain mistä tykkäät, niin se vaan tulee sieltä, miettimättä sen enempää. Parhaimmillaan se johtaa hyvään."
Kuva: Torvinen Maiju

Jouni Hynynen täyttää 50 ja myöntää ajoin miettivänsä, osaako mitään muuta kuin soittaa rockia.

– Enhän mie ole mikään muusikko, Jouni Hynynen naureskelee asettuessaan valokuvattavaksi klassisen musiikin kotipesän Helsingin Musiikkitalon seinustalle.

Niinkö? Onhan musiikki elättänyt Kotiteollisuus-yhtyeen kitaristin iät ja ajat.

– Ehkä tiedän musiikista ja musiikin tekemisestä jotain, mutta soittajapohjalta olen aika heikko. Jos pitäisi alkaa sovittaa ja tehdä jotain todella tarkasti, olen vain auttava. En minä pysty mitään jammailemaan, että soitetaanpa bluesia, koska en osaa soittaa bluesia. Muusikkous on outo ajatus, vaikka sillä elänkin, Hynynen selittää.

Hynysellä on toinenkin asia tunnollaan. Rokkaria huippaa krapula, vaikka iltapäivä on jo pitkällä. Edellisiltana on nimittäin juhlittu uuden musiikkivideon kuvausten valmistumista.

– Juuri tänä aamuna kuulin pienen saarnan himassa. Vaimo totesi, että et sinä Jouni ole enää kaksikymppinen, mutta vedät sitä linjaa. Mutta minusta juuri sillä tavalla pitää tehdä.

Vaimo on näyttelijä Mari Perankoski, jonka kanssa Hynynen on televisiossa avannut yksityiselämäänsä hämmentävän yksityiskohtaisesti pari päivää ennen tätä haastattelua.

– Nykyisin on mahdotonta olla esillä pelkän musiikin avulla, ellet suostu Vain elämää -ohjelmaan, koska muita musiikkiohjelmia ei ole. Jos haluat jollain tavoin tuoda tekemistäsi julki, telkkari on siihen hyvä. Tämä kuulostaa ikävältä sanoa, mutta tarjouksia tulee ja puhutaan rahasta. Ne ovat vähän sellaisia ”miekin olen olemassa” -ratkaisuja. Se on tietyssä mielessä huoraamista. Olisi hienoa, jos olisi vain mie ja musiikki, mutta se ei ole enää mahdollista. Pitää vain valita, missä käydään huoraamassa, Hynynen hymyilee.

Jouni Hynynen työskenteli aikoinaan viisi vuotta koulunkäyntiavustajana. "Olen Lappeenrannassa törmännyt ihmisiin, jotka olivat silloin ala-asteella, enkä ole turpaan saanut. Kyllä ne ovat tulleet kättä paiskaamaan."
Jouni Hynynen työskenteli aikoinaan viisi vuotta koulunkäyntiavustajana. "Olen Lappeenrannassa törmännyt ihmisiin, jotka olivat silloin ala-asteella, enkä ole turpaan saanut. Kyllä ne ovat tulleet kättä paiskaamaan."
Kuva: Markku Ulander

Hynysen tie rokkariksi alkoi aueta parikymppisenä hänen kotikaupungissaan Lappeenrannassa.

– Yritin lukea ylioppilaskirjoituksiin ja opettelin samalla kitarasointuja ja tein biisejä. Tajusin, että vajoan johonkin ja tajusin että tämä on hyvä. Siinä tuntee olevansa hyvässä paikassa.

Musiikin tekeminen tuntuu kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin täsmälleen yhtä hyvältä. Hynynen sanoo haluavansa tehdä asioita miettimättä, mihin se johtaa.

– Se halu tehdä musiikkia on älytön. Välillä se on maanista, kun kone lähtee käyntiin. Minussa on ehkä vähän jopa autistinen piirre, että kun tehdään, tehdään raivolla. Sellaisella ihanalla raivolla.

Työhuoneella raivo tuo täyttymyksen, kun biisinikkari tuntee pystyssä sojottavissa ihokarvoissaan, että hyvä kappale on syntymässä. Silloin kenenkään muun mielipiteellä ei ole väliä.

Mutta kun rokkari täyttää 50, vauhdikkaaseen menoon mahtuu myös heikkoja hetkiä.

– Tämä on mahdoton yhtälö, ja välillä tulee heikkoja hetkiä, että täytän 50 ja soitan rokkia. Mietin, että osaanko mitään muuta. En osaa. Mutta on myös tavallaan helvetin hauskaa heittäytyä. En voi oikein muuta tehdä. Ehkä se on jollain tapaa jopa säälittävää, mutta toisaalta se on ainoa mitä osaan ja haluan tehdä.

Syntymäpäiväsankarilla on silti yhä yksi toteutumaton unelma.

– Haaveilen käsikirjoittamisesta elokuvaan tai tv-sarjaan. Mulla on hirveästi muistiinpanoja aiheesta, mutta milloin sen kerkiää tehdä, on eri asia. Se on palavin asia. Kirjoja on tehty, levyjä on tehty, mutta haluaisin tehdä vielä jotain muuta.

Jouni Hynynen

Syntynyt 15. helmikuuta 1970 Joutsenossa.

Asuinpaikka Lappeenranta.

Naimisissa näyttelijä Mari Perankosken kanssa, yksi lapsi aiemmasta avioliitosta.

Kotiteollisuus-yhtyeen kitaristi ja laulaja 1991–. Pronssinen pokaali -yhtyeessä 1995–2000.

Kotiteollisuus on saanut yhdeksän kultalevyä ja kaksi platinalevyä albumeista ja yhden kultalevyn singleistä. Yksi kulta- ja platinalevy musiikki-DVD:stä.

Julkaissut kymmenen kirjaa.

Työskenteli vuoteen 2000 asti musiikkiuran ohella erilaisissa töissä, muun muassa viisi vuotta koulunkäyntiavustajana.