Kiimingin Tirinkylän koulun viidennen luokan oppilaat Suvi Jaakola ja Tapani Peltola hypistelevät käsissään tuoreita todistuksiaan. Viidesluokkalaisten joulutodistuksissa koulutyöskentelyä arvioidaan ensimmäistä kertaa numeroilla. Nuoremmat koululaiset saavat palautteensa rastitodistuksina, joissa on sanalliset arviot.
"Numerotodistus on paljon kivempi, siitä näkee selvemmin, miten on mennyt", Suvi tuumaa Tapanin nyökytellessä vieressä.
Koululaiselle todistus on tärkeä dokumentti. Suvi Jaakola myöntää, että todistusten jako tuntui jännältä. Myös Tapani Peltolaa tulevat numerot mietityttivät vähän etukäteen.
"Se oli yllätys, että sain matikasta ja enkusta ysin, en olisi uskonut", poika sanoo.
"Minulle ei tullut oikeastaan yllätyksiä. Hissasta ja uskonnosta tuli kasi, ja niitä pitää ehkä vähän korottaa. Ihan hyvä todistus tuli", Suvi arvioi.
Tirinkylän koululla joulutodistukset on jo vuosien ajan jaettu itsenäisyyspäivän aikoihin hyvissä ajoin ennen joulujuhlaa. Valtaosa Oulun seudun koulujen oppilaista saa todistuksensa kuluvalla viikolla.
Tirinkylän koulun rehtori Vesa Rinta-Säntti perustelee käytäntöä joulun ajan kiireisyydellä. Normaalien kokeiden ja arkirutiinien päälle tulee jouluhässäkkä arviointeineen ja juhlavalmisteluineen. Kaikki pitäisi hoitaa joulukuun ensimmäisten viikkojen aikana.
"Jakamalla todistukset aikaisemmin opettajien työkiireet jaksottuvat järkevämmin. Kun arvioinnit on hoidettu pois alta, voimme rauhassa keskittyä joulujuhlavalmisteluihin ja rauhoittua joulun viettoon", hän sanoo.
Hiirikäsi rasittuu
Opettajan näkökulmasta oppilaan arvioiminen on vaativa työ. Kuudetta luokkaa opettava rehtori Rinta-Säntti sanoo, että yhden kuudesluokkalaisen todistuksessa on 36 arvioitavaa kohtaa. Lisäksi tulevat myös arviot muiden luokkien oppilaista, joille Rinta-Säntti käy opettamassa yksittäisiä aineita.
"Se on useita satoja rakseja, joita yksi opettaja saa naputella. Kyllä siinä hiirisormi saattaa rasittua", Rinta-Säntti naurahtaa.
Todistusten tekeminen ei ole pelkkää hiiren napsuttelua. Sitä ennen on jouduttu tarkistamaan koenumeroita, vihkoja ja työkirjoja sekä miettimään tuntiaktiivisuutta.
Todistuksen liiteosan käyttäytymiseen liittyviä kohtia puidaan opettajien yhteisissä kokouksissa.
"Voisi sanoa, että kahden viikon ajan ennen todistusten jakoa sitä miettii melkein koko ajan arviointia. Kotonakin saattaa kesken ruoanlaiton juolahtaa mieleen tärkeitä seikkoja jostain oppilaasta", Rinta-Säntti havainnollistaa.
Numeroita jo aiemmin
Kotona todistuksia odotetaan suurella mielenkiinnolla. Äidit Eila Jaakola ja Tuija Peltola kertovat, että lasten todistukset käydään tarkasti läpi.
"On mukava nähdä, miten oma lapsi koulussa pärjää. Todistus on usein juhlan aihe, silloin kiitellään ja kehtaan. Todistuksen pohjalta voidaan myös asettaa tavoitteita seuraavaksi lukukaudeksi", Tuija Peltola kuvailee.
Peltola ja Jaakola ovat tottuneet lukemaan lastensa sanallisia todistuksia. Molemmat kuitenkin toivovat, että numeroarvostelu olisi sanallisten arvioiden ohella käytössä jo alemmilla luokilla.
"Minusta kolmasluokkalaiselle voisi antaa numeron. Numerosta saa selkeämmän kokonaiskuvan lapsen taidoista. Esimerkiksi nyt saattaa yhdessä aineessa olla useita rakseja eri sarakkeiden kohdalla, eikä selkeää käsitystä välttämättä muodostu", Jaakola huomauttaa.
Rinta-Säntti arvelee, että pienimpien koululaisten numeroarvostelua vältetään siksi, ettei lapsille tulisi sellaista tunnetta, että heidät asetetaan paremmuusjärjestykseen.
"Muutenkin on hyvä muistaa, että todistus on henkilökohtainen palaute yksilöllisestä kehittymisestä ja edistymisestä. Sen tarkoituksena on motivoida seuraavaan lukukauteen. Siinä mielessä todistuksia ei kannata kauheasti vertailla kavereiden kanssa", rehtori muistuttaa.