Joulupukki ja Ylitonttu Ykkönen astelevat yhtä jalkaa kohti pohjoista, kohti Kemijärven iloja.
Rovaniemen valot hiipuvat jo, tähdet ja kuuset luovat kuin leikiten valoa ja varjoja hangelle.
Joulupukin mieli on yhtä aikaa raskas ja keveä. Raskas koska lapset jäävät tänä jouluna ilman lahjoja, kevyt koska Ylitontusta on tullut taas hänen ystävänsä.
"Mikä on tyhmintä, mitä olet koskaan tehnyt", kysyy Ylitonttu Ykkönen yllättäen.
Pukki miettii.
"Ehkä kaikkein tyhmintä on se, että olen pelotellut lapsia. Kun olin kokematon pukki, kuvittelin että se kuuluu asiaan. Mutta eihän se kuulu, ei tosiaan", vastaa pukki ja on pitkän tovin hiljaa.
Sitten se kysyy:
"Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?"
"Elämän tarkoitus? Enpä ole tuota ajattelut. Varmaan minun elämäni tarkoitus on huolehtia siitä, että tontut tekevät lapsille hyviä lahjoja."
Pukki nyökkää " Se on hyvä ja tärkeä tarkoitus."
"Minä taas ajattelen, että tärkeintä elämässä on tehdä työtä sen eteen, ettei lasten tarvitse pelätä. Ja se tarkoittaa lapsia niin Etiopiassa kuin Etelä-Hervannassa."
"Onko pukki käynyt Etiopiassakin?"
"Olen käynyt, Etiopiassa, Irakissa, Pakistanissa, Parkanossa ja Pohjois-Koreassakin. Vaikka sinne oli kyllä vaikea päästä?"
"Ai Parkanoon?"
"Ei vaan Pohjois-Koreaan. Ja tiedätkö, lapset ovat ihan samanlaisia niin Porissa kuin Pjongjangissa. Aamulla herätessään he toivovat, että lähellä on joku jonka syliin voi kiivetä."
Etäältä kuuluva terhakas kopse keskeyttää pukin ja ylitontun syvällisen keskustelun.
"Tuohan kuulostaa aivan palokärjeltä. Mitähän se noin innokkaasti naputtaa", pukki ihmettelee.
"Ääni tulee samasta suunnasta, jossa kasvaa Korvatunturin korkein kuusi."
"Näytä se minulle, pukki, koukataan kuusen kautta ja mennään vasta sen jälkeen Kemijärvelle ohrapirtelöille", pyytää ylitonttu.
"Enpä tiedä. Kuusen näkeminen on minulle katkera paikka. Jos poiketaan kuitenkin ensin Pub Viisikossa, ehtiihän sinne kuuselle vielä tapanina", tuumaa pukki kohtalokkaasti.
"Ole sitten varovainen sen ohrapirtelön kanssa,", alkaa pukki neuvoa Ylitonttua, kun ilmavirta hipaisee sen hiippalakkia ja naukunaa ja vihellystä muistuttava ääni aivan kuin vaatii pysähtymään.
"Kuukkelihan se siinä, vanha kaveri. Mitäs läksit, onnen lintu, sielun lintu.Mitä sinulla oikein on nokassasi?"
Pukki avaa taitetun lapun,joka paljastuu Iltalehden etusivuksi: "Väyrysen valinta mitätöity. Joulupukille uusi tilaisuus", kirkuu otsikko.
"Sittenkin kohti korkeaa kuusta", Pukki tekee salamannopean päätöksen.