Kesken kiivaimman cheerleaderkohun saimme lukea uutisen Kokkolasta; omakotitalon pihaan rakennettu seimi joutui varkauden kohteeksi – vain Marian alaston alavartalo jäi.
Tahtoen tai tahtomattaan seimivarkaat liittyivät lähinnä amerikkalaiseen ilmiöön, jota kutsutaan ”Jeesus-lapsen varkaudeksi”. Eri osavaltioista raportoidaan kymmeniä seimivarkauksia adventinaikana. Nämä varkaudet ovat usein nuorten tekemiä piloja, mutta joukossa on myös hyökkäyksiä uskonnonvapautta ja -harjoittamista vastaan ja vahingontekoja rahallisesti arvokkaita seimihahmoja kohtaan.
Pilailumielessä liikkeellä olleet tai omantunnon tuskiin tulleet varkaat palauttavat Jeesus-lapsen yleensä viimeistään jouluyönä. Näin he tulevat liittyneeksi – tahtoen tai tahtomattaan – vanhaan seimiperinteeseen, jossa seimi ”valmistuu” vasta jouluyönä, kun Jeesus-lapsi syntyy.
Jouluseimi on monelle suomalaisellekin tuttu ja rakas koriste. Suomalaiseen perinteeseen liittyy usein pieni pöytäseimi, mutta kotien pihoilla näkee myös suurempia asetelmia. Julkisissa tiloissa seimet ovat usein ihmisen kokoisia. Piispantalon Tallikappelin seimi on varmasti Oulun kuuluisin julkinen seimi.
Jouluseimi pohjautuu Uuden testamentin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kuvaukseen Jeesuksen syntymästä. Seimi voi olla patsasmainen tai se voi koostua osasista, eri hahmoista, jotka adventtipaaston aikana, jouluna ja loppiaisena kukin ottavat oman paikkansa
Näin seimen rakentaminen ei ole vain kodin koristamista vaan myös ja ennen kaikkea hengellisen elämän hoitamista, valmistautumista juhlaan. Seimiasetelmaan mahdollisesti liittyvät henkilökohtaiset muistot, kivet, kävyt ja lahjaksi saadut hahmot rakentavat myös kuvaa seimen tekijän omasta elämänmatkasta ja elämäntilanteesta.
Seimen alkuperäinen tehtävä oli myös opetuksellinen. Pyhä Fransiskus Assisilainen teki ensimmäisen seimikuvaelman vuonna 1223 Italian Grecciossa, maalaistalon tallissa. Hän oli saanut inspiraation tähän seiminäytelmään vieraillessaan pyhiinvaellusmatkalla Jeesuksen syntymäpaikalla. Näytelmä sai välittömästi suuren suosion ja se levisi ympäri maailmaa saaden paikallisia korostuksia.
Seimen perushahmoihin kuuluvat Jeesuksen, Marian ja Joosefin lisäksi aasi ja härkä, enkeli, paimenia lampaineen sekä itämaan tietäjät kameleineen. Näiden lisäksi seimeen saattaa liittyä paikallisia hahmoja, kuten katalonialainen pyllistelevä pikkupoika El caganer tai provencelainen Santon, ”pieni pyhimys”, joka kuvaa paikallista maatyöläistä.
Fransiskus Assisilaisen motiivi seiminäytelmään on nykypäiväänkin soveltuva. Hän halusi muistuttaa ihmisiä joulun perimmäisestä merkityksestä ja tarkoituksesta materialismin sijaan.
Jouluseimi syntyi protestiksi ristiretkiä ja niiden väkivaltaa ja vallanhimoa vastaan.
Fransiskus Assisilainen oli mukana viidennellä ristiretkellä, jonka tavoitteena oli lyödä muslimiarmeijat ja valloittaa takaisin Pyhä maa. Pyhien paikkojen takaisinvalloittamisen sijaan Fransiskus koki tärkeäksi rauhanomaisen yhteiselon muslimien ja kristittyjen välillä: todellinen kristitty näkee ihmisen veljenä jokaisessa luodussa.
Jerusalemin takaisin saavuttaminen muodostui Fransiskukselle hengelliseksi, ei maalliseksi tavoitteeksi.
”Vaikka emme pääsisi pyhille paikoille, ei kristinusko tuhoudu. On taivaallinen Betlehem, ja sen kulissit ovat köyhyyden kulissit, koska Kristus tuli itse köyhäksi.” Palattuaan hän teki seimen valitsemansa köyhän kylän talliin.
Ristiretkien ajasta on pitkä matka tähän päivään, mutta ehkä Fransiskus olisi iloinen, ettei hänen sanomansa ole unohtunut. Ainakaan Oulussa joulun kulutusjuhlien alati kasvaessa ja joulutraditioiden maallistuessa ei kristillisestä aineksesta ole luovuttu. Marraskuun lopulla alkava tierna-aika kunnioittaa jo nimelläänkin joulun perimmäistä sanomaa, viittahan ”tierna” paikalliseen tähtipoika-näytelmään ja itse Betlehemin tähteen, joka syttyi Jeesus-lapsen syntymäseimen ylle.
Ylipäätään oululaisen joulunalusen tapahtumakalenteri on varsin kristillisperäinen – ja miksi ei olisi, onhan ”Jesus the reason for the season.” Seimikurssi, kansainvälinen seiminäyttely, Tallikappelin seimihartaudet, tiernanäytelmät ja ekumeeninen joulunsiunaus kertovat siitä, että joulun keskeinen sisältö ei ole kadoksissa.
Myös kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta sekä mahdollisuuksia uskontojen väliseen ja ekumeeniseen vuoropuheluun löytyy pohjoisesta joulunvietosta esimerkiksi lastenelokuvafestivaalin ja Tiernatorin muodossa. Ehkä voimme yhdessä etsiä lisää tapoja uskontojen väliseen kohtaamiseen juhla-aikana?
Jäämme yhdessä kokkolalaisten kanssa odottamaan ja toivomaan, että heidän varastettu seimensä tuodaan takaisin. Ehkä viimeistään jouluyönä? Seimen rakentanut Reijo Ruotsalainen ei kuitenkaan aio jäädä odottelemaan varkaiden omantunnon heräämistä, vaan aikoo rakentaa uuden seimen.
Tapaus osoittaa, että seimi ei ole vain taloudellinen uhraus tai rakennustekninen taidonnäyte. Seimi on joulun keskeinen sanoma. Sitä, kuten mitä tahansa uskonnollista symbolia tai merkkiä kohtaan osoitettu ilkivalta loukkaa niitä ihmisiä, joille tällä symbolilla on hengellinen merkitys.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Karjasillan kappalainen.