Syöminen kuuluu joulunviettoon olennaisena osana. Meihin on juurtunut syvälle käsitys, jonka mukaan jouluna pitää syödä niin paljon kuin napa vetää. Ruokakin tuppaa olemaan syntisen ihanaa ja rasvaista.
Asiantuntijan mukaan jouluiset ruuat ovat kuitenkin varsin kelpoa tavaraa terveyden kannalta. Ongelma on vain siinä, että jouluruokaa syödään liikaa. Kun syömiseen yhdistetään vielä löhöily ja monessa perheessä myös alkoholi, käy olo vetämättömäksi. Sydän saattaa joutua koetukselle, ja painoakin kertyy salakavalasti.
"Tässä on syvät historialliset ja kulttuuriset juuret. Ennen vanhaan ruokaa oli niukasti. Kun oli pitkä ja pimeä talvi, piti saada edes joskus maha täyteen. Jouluna pantiin parasta pöytään, ja juhla tuli ruuan runsaudesta", kuvailee erikoistutkija Ritva Prättälä Kansanterveyslaitokselta.
Jouluruoka sisältää kuitenkin paljon terveellisiä perusaineksia.
"Jos ajatellaan ravitsemuksellista puolta, eivät jouluruuat ole lainkaan mahdottomia", Prättälä huomauttaa. Esimerkiksi ennen vanhaan kinkut olivat varsin läskisiä, mutta nykyään pöytään voi valita sellaisen kinkun, jossa läskiä ei juuri näy. Vaihtoehdoksi käy myös esimerkiksi kalkkuna.
Jos joululaatikot tekee itse, voi vaikuttaa niiden sisältöön. Hyvän laatikon saa kasaan ilman valtavia määriä kermaa ja suolaa.
"Ja laatikothan ovat kasvista: perunaa, lanttua ja porkkanaa", Prättälä muistuttaa.
Suolan käyttöön kannattaa jouluna kiinnittää huomiota erityisesti, jos kärsii kohonneesta verenpaineesta. On siis syytä katsoa, kuinka paljon joulupöydässä on esimerkiksi suolakurkkuja ja silliä.
Rosollinkin perusainekset ovat ihan hyviä. Eri asia on, jos rosollin päälle lappaa vielä ison läjän kermavaahtoa. Pienempikin määrä riittää makua antamaan.
Prättälällä on hyvä vinkki terveelliseen jouluherkutteluun. Jouluna nimittäin saa - totta kai - herkutella, mutta eri herkkuja kannattaa jakaa eri päiville.
"Yleisin ongelma on, että jouluna pannaan kaikki herkut pöytään joka päivä. Minä yrittäisin jakaa ruokia niin, että yksi päivä olisi esimerkiksi kevyempi kalapäivä. Joulutortun voi ottaa jälkiruuaksi, mutta ei joka päivä."
Joulutortut ovat varsinainen rasvapommi. Jauhovesiseokseen uitetaan rasvaa niin paljon kuin ikinä mahdollista.
Herkuista suklaa on runsaasti nautittuna paheellinen. Suklaa on tiivistä rasva- ja sokerienergiaa, eikä kovin vähällä rasvalla tehtyä suklaata ole olemassa. Lahjaksi saatuja konvehtirasioita kertyy usein pinoittain. On hyvä muistaa, ettei yhden ihmisen tarvitse syödä niitä kaikkia.
Lahjanantajakin voi miettiä, löytyisikö suklaan sijasta jotain toista vaihtoehtoa. Usein suklaa sujahtaa lahjapakettiin siinä vaiheessa, kun mitään muutakaan ei keksitä.
Jos piparkakut, joulutortut ja suklaat ovat pöydässä kerralla, on niistä helppo kerätä valtaisa kaloripommi. Jos sen sijaan valitsee jälkiruuaksi yhtenä päivänä tortun ja toisena palan suklaata, ei maailma mihinkään kaadu.
Jälkiruokana kannattaa suosia myös erilaisia marjakiisseleitä.
Jouluna aamu alkaa mukavasti puurolla. "Riisipuuro on ihan ok. Sitähän ei tarvitse keittää kermaan", Prättälä sanoo.
Jouluna juodaan myös makeaa glögiä. "Se on kuitenkin niin vahvaa ja sokerista mehua, että harvaa pystyy juomaan sitä kovin paljon. Sitä ei siis pysty juomaan niin paljon, että se johtaisi katastrofiin", Prättälä pohtii.
Alkoholi sen sijaan tuntuu monella lorahtavan kurkusta alas glögiä helpommin. Pitkin päivää ohimennen nautitut ruuantekodrinkit, alkujuomat, sillisnapsit, ruokapunkut, kahviliköörit ja saunakaljat nostavat energiamäärän huikeaksi.
Alkoholin energia on täysin turhaa energiaa, mutta sen juominen vaikuttaa muuhunkin kuin terveyteen. Humaltuminen pilaa monenlta joulun.
Prättälä muistuttaa, että jouluna on aikaa. Ruuanlaittoon, syömiseen ja juomiseen kuluvasta ajasta osan voisi käyttää ulkoiluun. Pulleallakin vatsalla voi tehdä tunninmittaisen rauhallisen kävelylenkin, ja hyvä olo on taattu.
"Lihapatojen äärestä olisi aina hyvä välillä lähteä pois", Prättälä suosittelee.
Hän itse kattaa joulupöytään omatekoista ja valmista ruokaa sopivassa suhteessa. Prättälän joulupöydästä löytyy muun muassa kinkkua, graavikalaa, silliä ja luumukiisseliä. Joulutorttu on yhtenä jälkiruokavaihtoehtona ja piparkakkujakin tehdään.
Laatikot Prättälä tekee näppärästi valmiista soseista ja tortut valmistaikinasta.
"Sen verran teen ruokaa itse, että tulee kiva tunne kokkaamisesta ja siitä, että kattaa nätisti."