Löytötavaratoimistoon yleisimmin päätyvä omistajansa kadottama tavara on nykyään matkapuhelin. Löytötavaratoimistoon kertyy tavaraa runsaasti joka päivä, mutta vuodenajoista vilkkain on kesä.
"Kesällä tulee enempi tavaraa, koska ihmisillä on vähemmän vaatetta päällä ja taskut ovat matalia, siksi tavarat pääsevät helpommin tippumaan", toimistosihteeri Anni Holappa Oulun poliisin löytötavaratoimistosta kertoo.
Herätyskellojen
määrä romahti
Tavaraa kertyy silti pitkin vuotta. "Tälle vuodelle on tehty jo 2583 kirjausta tavaroista, joita meille on tullut", Holappa toteaa.
"Ennen olivat lompakot yleisimpiä, nyt kännykät menevät edelle. Niitä on täällä nytkin useita kymmeniä", Holappa selvittää ja avaa laatikon, joka on pullollaan muovipussitettuja puhelimia.
Avaimia ja lompakoita kertyy vielä nykyäänkin löytötavaratoimistoon paljon. Pyöriäkin siellä on tällä hetkellä noin kaksisataa.
Sen sijaan herätyskellot ja kellot yleensäkin ovat Holapan mukaan vähentyneet hyvin radikaalisti, kännyköiden tulemisen myötä.
Kadonneissa puhelimissa on harvoin paikoillaan kortti tai sitten niissä on prepaid-kortti. Omistajaa on siksi vaikea selvittää, Holappa sanoo.
"Siihen meillä ei ole täällä aikaa, että rupeaisimme soittamaan kännykän muistissa olevia numeroita läpi, jotta omistaja selviäisi."
Holappa jatkaa, että puhelimissa kuten muissakin tavaroissa käy usein niin, että omistaja ja tavara eivät kohtaa. Holappa myöntää, että ehkä osa ihmisistä on kyynistynyt sen suhteen, etteivät usko löytävänsä enää kadotettua tavaraa.
"Eräskin tyttö tuli kyselemään täältä lompakkoansa. Kun se löytyi, hän ei ollut uskoa todeksi, että se tosiaan oli löytynyt", Holappa kertoo.
Hän jatkaa, että rehellisyyttä on vieläkin olemassa, ja paljonkin. "Kyllä ihmiset tuovat löytämiään tavaroita tänne. Siksi kadottamaansa tavaraa kannattaa käydä kyselemässä."
Myös usein käy niin, että vaikka omistaja saadaan selvitettyä, hän ei saavu hakemaan tavaraansa.
"Vaikka laitamme kotiin kirjeen, niin aika hitaasti ihmiset tulevat niitä hakemaan. Ehkä he luottavat, että tavarat pysyvät täällä tallessa", Holappa miettii.
Hyllyt tyhjenevät huutokaupalla
Perinteisen tavaran lisäksi löytötavaratoimistossa on esimerkiksi auton etupaneeleita, ilmapistooli ja saha.
"Erikoisin täällä tällä hetkellä oleva tavara on varmaan tuo joulupukki. Se on varmaan jonkun liikkeen mainos, minkä joku on repäissyt mukaansa. Lamppu siitä on palanut, sen me kokeilimme", Holappa kertoilee.
Yleensä löytötavaratoimistoon kannattaa tuoda vain vähintään 20 euron arvoisia tavaroita.
"Mutta jos joku tuo halvempiakin, niin kyllä me otamme ne vastaan. Ja sitä on vaikea arvioida, kuinka arvokas tavara on sen omistajalle."
Yleensä löytäjä saa lunastaa löytämänsä tavaran kolmen kuukauden kuluttua maksettuaan ensin säilytyspalkkiota 5 prosenttia tavaran arvosta.
"Ensimmäiset kolme kuukautta on varattu omistajalle, jolloin hän voi saada tavaransa takaisin. Hänenkin pitää kuitenkin maksaa säilytyskustannukset ja lisäksi löytöpalkkio löytäjälle, jos löytäjä niin haluaa. Löytöpalkkio on 10 prosenttia tavaran käyvästä arvosta", Holappa selvittää.
Polkupyörää löytäjä ei enää voi lunastaa itselleen puolen vuoden jälkeen.
"Hän saa kuitenkin kolmasosan hinnasta, joka pyörästä maksetaan huutokaupassa."
Jos tavaroita ei hae omistaja eikä löytäjä, ne kaupataan kaksi kertaa vuodessa pidettävässä huutokaupassa. Siellä Holapan mukaan kaikki saadaan aina myytyä.