Joulukauppa saa puhtia 4. joulukuuta, kun veronpalautukset kirjautuvat niitä saavien kansalaisten tileille. 2,4 miljardin euron palauttaminen 3,5 miljoonalle kansalaiselle on merkittävä taloudellinen piristysruiske, joka panee vauhtia vuoden suurimman kulutusjuhlan, joulun, valmisteluun.
Joulumyynnillä on tänä vuonna poikkeuksellisen suuri merkitys kaupalle, sillä alkuvuoden myynti on takkuillut pahasti talouden taantuman vuoksi. Merkitystä korostaa myös kaupan alan murros, jonka Keskon pääjohtajan Matti Halmesmäki arvioi johtavan jopa kymmenientuhansien työpaikkojen häviämiseen.
Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että edelleen pidetään peliä sillä, mikä kauppa saa olla auki loppiaisena. Tuolloinhan tuhannet venäläiset saapuvat Suomeen viettämään omaa jouluaan, johon kuuluu niinikään runsas ostosten tekeminen. Kaupalle pitää antaa oikeus päättää itse aukioloajoistaan.
Joulukaupan ennustettavuus on nyt tavanomaista vaikeampaa.
Talouselämä on taantuman kourissa ja työttömyysluvut korkealla. Kansalaisiin on pitkin vuotta iskostettu kriisitietoisuutta. Näillä on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Nähtäväksi jää, miten tämä heijastuu joulun valmisteluun.
Joulu on kaupalle vuoden tärkein merkkipaalu. Joulunpyhien ruokamyynti kasvaa reippaasti normaalista. Kaupan liiton mukaan tavaratalot kasvattavat kauppaansa 60 prosenttia, ja erikoiskaupoissa rahaliikenne tuplaantuu. Kelloja ja koruja myydään yleensä 130 prosenttia enemmän kuin keskimäärin muina kuukausina.
Taloudellisesti vaikeina aikoina joulukaupassa suositaan perinteisiä käyttötavaroita.
Toisaalta kaupankäynti jakautuu entistä selvemmin varallisuuden perusteella. Osalla väestöstä on vaikeuksia selviytyä edes arkisista hankinnoista. Toisaalla on joukko kotitalouksia, joiden elämässä taantuma ei näy.
Joulunaluskauppa on kasvanut 2000-luvulla melko tasaisesti muutaman prosentin vuosivauhtia. Viime vuonna kasvu jäi 1,4 prosenttiin, mikä oli selvä oire talouden näkymien heikentymisestä.
Tänä vuonna hyvänä pidetään, jos päästään vuoden takaiselle tasolle. Kauppa panee toivonsa siihen, että patoutuneet ostopaineet purkautuvat joulumarkkinoilla.
Varmaa on, etteivät kulutusjuhlat jää väliin tänäkään jouluna. Vaikka muulloin senttiä venytetään, jouluna ei kukaan tahdo olla köyhä eikä kipeä, vaan halutaan hieman törsätä ja helliä läheisiä lahjoilla.
Kansalaiset voivat omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että talouden pyörät pyörivät. Varsinkin nyt kun teollisuudessa eletään hiljaiseloa, kaupalla on aikaisempaa suurempi merkitys.
Niinpä kulutusta ei pidä kaihtaa, jos siihen suinkin on varaa.
Kaupan merkitys työllistäjänä on valtava. Jos kansalaiset haluavat tukea suomalaista työtä ja teollisuutta, sen voi osoittaa jouluostoksilla tekemillään valinnoilla.