Yksityiset lentomatkustajat eivät ole vielä ottaneet omakseen mahdollisuutta korvata lentomatkan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt rahalla. Matkailijoiden tahto suojella ilmastoa näyttäisi kuitenkin olevan suoraan suhteessa siihen, miten helpoksi asia tehdään.
Lentoyhtiö Blue1:n lennoilla vain muutama sata asiakasta on hyvittänyt päästönsä sen jälkeen, kun yhtiö alkoi tarjota mahdollisuutta viime maaliskuussa, viestintäjohtaja Tom Christides kertoo. Yhtiö myy vuosittain pari miljoonaa lentoa.
Koko SAS-konsernin tasolla päästömaksua on maksanut vain muutama tuhat yksityisasiakasta, kun vuosimyynti on 40 miljoonaa lentoa.
Helppous kannustaa talkoisiin
Päästöjen hyvittämisestä on tulossa yhä merkittävämpi kilpailukeino matkailumarkkinoilla. Tänä syksynä Suomessa myös Finnmatkat aloitti kampanjan, jossa kuluttaja voi maksaa euron verran vapaaehtoista ilmastotukea.
Ensimmäisen viikon aikana jo kaksi kolmesta matkan varaajasta antoi euron ilmastolle. Kynnys on tehty matalaksi pienellä summalla ja osallistumisen helppoudella.
Blue1:lläkin arvioidaan, että päästömaksujen suosio kasvaa, kun maksun suorittaminen saadaan liitettyä hiirenklikkauksen päähän lennon varaamisesta. Yritysasiakkaat korvaavat päästöjään huomattavasti useammin kuin yksityiset.
Kuluttajien päästöeurot menevät kansainvälisille organisaatioille, jotka ohjaavat rahat uusiutuvaa energiaa suosiviin kohteisiin. Usein hankkeet keskittyvät kehitysmaiden energiatuotannon parantamiseen.
Luotettavuus tutkitaan tarkoin
Omista lento- autoilu- tai jopa kotitalouspäästöistään voi maksaa erilaisten kansainvälisten organisaatioiden kautta päästöhyvityksiä, jotka käytetään energiahankkeisiin ympäri maapalloa. Lentoyhtiötkin ohjaavat kuluttajien maksamat päästömaksut näille päästökauppayhtiöille.
Abstraktissa päästökaupassa kuluttajan on vaikea nähdä, menevätkö rahat hyvään tarkoitukseen. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n Green Office -päällikkö Helka Julkunen kehottaakin tutkimaan, miten hyvin maksuja keräävä organisaatio raportoi hankkeistaan.
"Yksi hyvä keino on valita jonkin suuryrityksen käyttämä organisaatio, sillä suuret firmat vaativat tarkat selvitykset siitä, mihin rahat menevät", Julkunen vinkkaa.
WWF on päätynyt korvaamaan henkilöstönsä lennot australialaisen Climate Friendlyn kautta. Julkunen perustelee päätöstä sillä, että organisaatiota valvovat ulkopuoliset tarkastajat, jotka tutkivat, että päästömaksut todella menevät fossiilisten polttoaineitten käyttöä vähentäviin hankkeisiin.
Vähennä ensin, maksa sitten
Julkunen pitää Climate Friendlyn lisäksi Finnmatkojen käyttämää Atmosfairia ja SAS-konsernin ja siis myös Blue1:n käyttämää brittiläistä The Carbon Neutral Companyä luotettavina päästömarkkinoiden toimijoina.
Organisaatiot ovat länsimaisia, mutta rahat menevät usein kehitysmaiden energiantuotannon kehittämiseen. WWF:n näkemys on, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kehitysmaissa on länsimaiselle ihmiselle aivan käypä tapa hyvittää kulutustaan.
Ensisijaisesti tulisi kuitenkin vähentää lentämistä ja muuta päästöjen tuottamista, eikä vain maksaa omaatuntoa puhtaaksi.
"Maapallon kannalta on kuitenkin aivan sama, missä päin päästöjä vähennetään. Suurempia vähennyksiä syntyy juuri kehitysmaiden päästöihin puuttumalla, sillä kehittyvissä yhteiskunnissa vaikutukset ovat suuremmat", Julkunen selventää.