Suomalaiset joululaulut ovat yleensä joko ylipirteitä tai äärimmäisen surullisia. Ne muistuttavat menneistä vuosista, jolloin mieleen voi palautua myös ahdistavia muistoja, esimerkiksi lapsuudesta.
"Sellaisilla ihmisillä, joilla jouluun liittyy hankalia muistoja, joululaulut saattavat herättää vihan, ahdistuksen ja menettämisen tunteita", sanoo musiikkiterapeutti Jukka Tervo.
"Musiikilla ja kaikilla taidemuodoilla voi jatkuvasti olla vuoropuhelussa itsessä olevan näkymättömän kanssa, niin surun, masennuksen, kiukun ja myös ilon kanssa. Ei kukaan ole pelkästään onnellinen ja hyvällä tuulella. Kaikissa meissä on varjoja ja valoja", Tervo jatkaa.
Musiikista voi kuitenkin olla apua kaamosväsymykseen ja
-masennukseen.
"Musiikki voi palauttaa mieleemme unohtuneita hyviä kokemuksia ja ihmisiä ja näin - esimerkiksi jouluna - tuoda iloa, valoa ja lohtua talven pimeyteen."
Joululaulut soi
Joululauluja on lähes mahdotonta välttää: ne raikuvat tavarataloissa, televisiossa, radiossa parinkin kuukauden ajan.
"Se on ihan totta, että kaupallinen maailma on valjastanut joulun omaan käyttöönsä. Joululaulu marketissa on ihan eri asia kuin joululaulu kirkossa, koulun kevätjuhlassa tai firman pikkujoulussa, vaikka hieman nuotin vierestä", Tervo toteaa.
Ihmiset ovat taipuvaisia vaipumaan synkkyyteen kaamoksen aikaan.
"Ihmisillä, joilla on traumaattisia muistoja lapsuudesta, esimerkiksi omaisten menetyksiä tai väkivaltainen perhe, joulut ovat voineet olla helvettiä. Silloin mieleen saattavat muistua sellaiset joulut, joissa ei pipari paljoa tuoksu vaan viina."
Kaamos kyykkyyn
Tervon mielestä musiikkia kuuntelemalla ja soittamalla on mahdollista saada kosketus suruun ja masennukseen.
"Jos esimerkiksi Tuikkikaa oi joulun tähtöset palauttaa mieleen hyviä kaipaavia muistoja ja kokemuksia, niin masennus voi muuttua suruksi. Masentuneisuus on pysähtyneisyyden tila, suru on sisäistä liikettä. Vaikka se onkin hankala tunne, se saa ihmisen huomaamaan, että hän on elossa ja kokemaan omat tunteensa syvästi."
"Jos saa musiikin ja luovuuden avulla kosketuksen kaikkiin tunteisiin raivosta rakkauteen, niin silloin ihminen on ehjempi. Jos ihminen menettää jonkun hyvin läheisen henkilön eikä sure, voi seurauksena olla pitkäaikainen jähmettynyt masennus. Hän ei päästä itseään kokemaan mitä on menettänyt, eikä suru pääse liikkeelle työstämään menetystä, luomaan uutta."
Tervo kertoo, että useat musiikkiterapiaan saapuvat potilaat eivät ole koskaan kunnolla kuunnelleet musiikkia, puhumattakaan siitä, että olisivat jakaneet musiikin kokemusta toisen ihmisen kanssa.
"Ihmisiltä on unohtunut se, että musiikkia voi pysähtyä kuuntelemaan. Aina ei tarvitse olla tietokone tai televisio päällä vaan voi istua sohvalla, ottaa lasin viiniä, pistää kynttilän palamaan ja kuunnella ja rupatella vaikka hyvän ystävän kanssa", toteaa Jukka Tervo.