Tiedot tämän sunnuntain Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista Oulu tänään -kalenterissa sivulla 7.
Sadoissa seurakunnissa kautta maan heitetään tänään arkihuolet ja uppoudutaan yhteislaulun syövereihin, kun kauneimmat joululaulut -tilaisuudet pääsevät toden teolla vauhtiin. Kauneimmat joululaulut on kirkkovuoden suosituin musiikkitapahtuma, ja Suomen lähetysseuran arvion mukaan tänä vuonna yhteislaulutilaisuuksiin osallistuu noin miljoona suomalaista.
Suomen lähetysseuran musiikkisihteeri Päivi Granström kertoo, että tilaisuudet saivat alkunsa vuonna 1973. Tuolloin virisi ajatus haastaa Suomen kanttorit tekemään jotain lähetystyön hyväksi. Syntyi idea yhteislaulutilaisuudesta, jossa kerättäisiin kolehti lähetystyölle. Ajankohdaksi valittiin kolmas adventtisunnuntai, joka oli tuohon aikaan vuoden hiljaisin päivä.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon tiedotuskeskuksen mukaan tapahtuma sai suuren suosion nopeasti. Ensimmäisenä vuonna mukana oli 200 seurakuntaa. Nykyisin lauluja lauletaan kaikissa evankelisluterilaisissa seurakunnissa, eli noin 500 seurakunnassa.
Viime vuonna joululaulutilaisuudet tuottivat lähetystyölle 590 000 euroa.
Suomen ortodoksisessa kirkon seurakunnissa vastaavanlaista, yksin joululauluihin keskittyvää tilaisuutta ei järjestetä. Joulun-ajan jumalanpalveluksissa lauletaan kuitenkin jouluun liittyviä veisuja.
Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia pidetään nykyisin ensimmäisestä adventista loppiaiseen ulottuvana aikana. Lauluja kuullaan paitsi kirkoissa myös muun muassa varuskunnissa, vankiloissa, sairaaloissa, kouluissa ja työpaikoilla. Joillakin paikkakunnilla tilaisuuksia pidetään myös ravintoloissa. Kauneimpia joululauluja lauletaan noin 40 maassa.
Lähetysseuran julkaisemia lauluvihkoja on painettu tänä vuonna kaikkiaan 750 000 kappaletta. Päivi Granströmin mukaan vihkosen laulut säilyvät pääosin samoina vuodesta toiseen.
Uusina lauluina vihkossa mukana ovat Konsta Jylhän säveltämä ja Paul Holmin sanoittama Konsta Jylhän joululaulu sekä Jukka Salmisen Pieni enkeli. Niiden tieltä on saanut väistyä esimerkiksi Sydämeeni joulun teen -laulu.
"Laulut valinnut raati oli sitä mieltä, ettei sen tarvitse olla mukana joka vuosi", Päivi Granström kuvailee ja kertoo, että kyseinen laulu on herättänyt myös kritiikkiä. Osa katsoo, etteivät sen sanat ole riittävän hengelliset.
Karjasillan seurakunnan kanttori Riitta Piippo on hänkin kuullut sanoihin liittyvää negatiivista palautetta. Hän sanoo olleensa silti hieman yllättynyt, kun se jäi pois vihkosta.
"Sitä kaivataan", hän uskoo.