Itse tehty joululahja on tekijänsä näköinen ja tuo saajalle lämpimän joulumielen. Omin käsin koristellut posliiniastiat, kynttilänjalat, enkelit, maljakot, korut ja korurasiat ovat lahjoja jollaisia ei muilta löydy.
"Ei haittaa vaikka lahja olisi pieni. Jos lahjan on tehnyt itse ja nähnyt sen eteen vaivaa, välittää se saajalle lämpöä", sanoo ylivieskalainen Pirjo Olmala.
Olmalan lempivärejä lysteroinnissa ovat erilaiset vihreät ja kuninkaan sininen, jossa on aavistus violettia ja on hieno metallinhohto.
"Aloittelijan on helpompaa aloittaa posliinin koristelusta eli lysteritekniikasta kuin posliininmaalauksesta. Posliininmaalauksessa tehdään hyvin tarkkoja kuvioita ja jos värejä on paljon, vaatii posliini monta polttoa. Lysteroinnissa posliiniesineitä ei tarvitse polttaa kuin kerran tai kaksi. Jos posliinin tekee lysteroinnin jälkeen kultakoristelun, vaatii se toisen polton."
Kursseilta saa hyvää tietoa eri tekniikoista
Lysterivärejä ja tekniikoita on kuitenkin erilaisia, joten opastusta kannattaa lähteä hakemaan kursseilta.
"Lysteroinnissa valkoista posliinia koristellaan lysteriväreillä, joiden päälle laitetaan marmorointineste. Marmorointineste taas rikkoo väripinnan ja tekee kuviosta marmorimaisen. Posliinin koristelussa voi käyttää myös itse marmoroituvia tai valuvia lystereitä, jotka eivät tarvitse marmorointinestettä."
Olmalan mukaan koristelussa on tärkeää käyttää hyviä, luonnonmateriaalista tehtyjä siveltimiä. Valkoiseksi jätettävät alueet taas kannattaa suojata teipillä tai peitelakalla. Jos ainetta kuitenkin menee väärään kohtaan, saadaan lysteriväri poistettua puhdistusaineella. Koristelun jälkeen posliiniesineet poltetaan posliininpolttouunissa 600-800 asteessa.
Kiinnostus syttyi posliininmaalauksesta
Olmala on harrastanut posliininmaalausta reilut 25 vuotta sitten.
"Alunperin kiinnostus lähti äitini tädiltä, joka aikoinaan maalasi Arabialla. Kun tulin Ylivieskaan 24-vuotiaana menin posliininmaalauskurssille."
"Varsinkin alussa posliininmaalaus on melko vaikeaa ja maalauksessa tarvitsee melkein kädestä pitäjää. Lisäksi posliininmaalaus vaatii keskittymistä, eikä sitä sen vuoksi välttämättä halua tehdä kotona."
Olmalalla posliininmaalaus jäi tauolle, mutta jätti hyvät muistot. Vuosien päästä hän kuitenkin päätti aloittaa harrastuksen uudelleen lysteroinnista.
"Posliinin koristelussa sekä maalauksessa on tärkeää olla huolellinen, luova ja kärsivällinen. Lysterointi on hyvää vastapainoa työlle. Kurssilla eivät soi puhelimet, eikä siellä ole tulostavoitteita. Lisäksi kurssilla tapaa muita harrastajia ja saa rauhassa keskittyä pelkästään yhteen asiaan."