Noin joka kolmas suomalainen on asettanut veroprosenttinsa tarkoituksella liian korkeaksi säästämismielessä. Veronpalautusten yleisimmät käyttökohteet ovat tavanomainen kulutus sekä joululahjat.
Asiat selviävät Nordean teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin muun muassa palautusten käyttöä.
- Olisin ehkä itse odottanut, että vielä useammalla veronpalautusten saanti on suunnitelmallista, kertoi Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen STT:lle.
- Tämä vahvisti kuitenkin omia ennakkoarvioitani siitä, että niitä käytetään säästämisvälineenä, sekä sen, mihin niitä laitetaan. Yleisesti on puhuttu, että se menee ainakin osittain joulukulutukseen.
Tutkimuksen mukaan 17 prosenttia asettaa säännöllisesti veroprosenttinsa tarkoituksella liian korkeaksi, ja lisäksi 17 prosenttia tekee niin joskus.
Suomalaisille maksetaan tiistaina yhteensä 2,6 miljardia euroa veronpalautuksia. Palautusta saa kaksi kolmasosaa suomalaisista. Keskimääräinen palautus on 712 euroa, mikä on yli 50 euroa enemmän kuin vuosi sitten.
Kärsiikö joulumyynti tulorekisteristä?
Joka kolmas veronpalautusta saava käyttää ainakin osan summasta joululahjoihin. Säästötilille palautuksia siirtää joka viides. Säästäminen on yleisempää suuria palautuksia saaneilla.
Ekonomisti Kärkkäinen muistuttaa, että veronpalautusten ajankohdalla on suuri merkitys joulukaupalle. 2,6 miljardia euroa on iso summa suhteutettuna vähittäiskaupan vajaan viiden miljardin joulumyyntiin.
Vuonna 2019 käyttöön otettava tulorekisteri tekee verotuksesta reaaliaikaista ja saattaa vähentää palautusten ja mätkyjen määrää selvästi. Kärkkäisen mukaan tämä voi näkyä joulumyynnissä.
- Voi olla, että jouluostoksia aletaan rahoittaa yhä enemmän luotolla, Kärkkäinen tuumii.
Kärkkäinen pitää tulorekisteriä kokonaisuudessaan positiivisena, mutta se saattaa vähentää suomalaisten säästämistä. Käyttäytymistaloustiede on osoittanut, että säästäminen on vaikeaa ilman jonkinlaista sitoutumismekanismia.
Tutkimuksen toteutti YouGov, ja siihen vastasi reilu tuhat suomalaista.