– Joulu on kiireistä aikaa, Väinö toisteli teekaupassaan. Aino sai toimittaa useamman korillisen jouluterveisiä. Niiden sisältö vaihteli aina tarpeen mukaan. Oli pieni korillinen eräälle kerrostalossa asuvalle mummolle, jonka jalkaa vihoitteli. Toinen korillinen koottiin puolestaan pojalle, joka arkaili uutta kouluaan ja ikävöi entisiä ystäviään.
– Miksi me just näille viedään näitä koreja? Aino tiedusteli terävään tyyliinsä eräällä monista juoksukierroksista.
