Veikka ja Vertti katselivat Ainoa. Tyttö näytti kummalliselta. Nyt tarvittiin pikaisesti piristystä.
– Olet sinä ihan hyvä kärrynpyörissä, lohdutti Veikka.
– Tai ainakin ku-ku-kuperkeikassa, säesti Vertti. – Minäki pienenä aina tä-tärisin kun piti tehä kä-kärrynpyöriä. Tein tä-tärinäkä-kä-kärrynpyöriä.
– Mulla on nälkä, totesi Aino, ja lähti kävelemään kahvilaa kohti.
